keskiviikko 19. marraskuuta 2014

SVENSKA DAGEN I KYRKSLÄTTS GYMNASIUM

Svenska dagen 6. marraskuuta oli tänä vuonna ryhmälle Porkkalan lukion opiskelijoita ja kolmelle opettajalle erityinen. Kyrkslätts Gymnasium oli kutsunut meidät tutustumaan Kirkkonummen ruotsinkieliseen lukioon.



Lähdimme liikkeelle lumisateisessa aamuhämärässä, koordinaatit vain netistä ja suunta kohti pohjoista. Koululla vastassa oli tutoreita ja opettajia, jotka olivat suunnitelleet aamupäivän ohjelman. Tervetulotoivotusten ja aamukahvin jälkeen oppilaat jaettiin ryhmiin ja alkoi tietovisa. Siinä mietittiin ruotsiksi mm. mitä nähdyllä videolla oikein sanottiin Ruotsin ja Suomen suhteista, millainen Ahvenanmaan lippu on ja paljonko Kirkkonummella on ruotsinkielisiä yläkouluja. Pääsimme mukaan myös aamupäivän oppitunneille. Matematiikkaa, terveystietoa, englantia ja modersmålia, tuttuja aineita, mutta nyt vähän toisenlaisissa ympyröissä. Englannissa oli jopa käytössä sama oppikirja


Tutustuimme myös koulun muihin tiloihin, isoon kirjastoon, viihtyisään aulaan ja oppilaskunnan pieneen, mutta kodikkaaseen kahvilaan. Antoisa vierailu oli onnistunut ja aloimmekin jo heti suunnitella jatkoa. Oppilaiden palaute oli oikein positiivista ja myös me opettajat olimme iloisia uusista kontakteista Gymin kollegoihin. Eikä vähäisimmässä roolissa suinkaan ollut ruotsin kieli, jolla toisiimme tutustuimme. Sopiva tilaisuus tarjosi luontevan mahdollisuuden oppilaille harjoitella sitäkin. Kävely Gymiin osoitti että sijaitsemme vain noin 15 minuutin päässä toisistamme, joten ainakaan matka ei ole mikään este yhteistyölle! Eikä ruotsin kieli, jota kaikki osaamme.


RISKINOTTOA, VAPAUTTA, KUNNIANHIMOA JA TAISTELUA LEIVÄSTÄ – ONKO YRITTÄJYYS TÄTÄ?

Yrittäjyyspäivä Porkkalan lukiossa 5.11.2014

Keskiviikkona 5.11.2014 vietettiin Porkkalan lukiossa yrittäjyyspäivää. Koko lukion yhteinen tilaisuus alkoi juhlasalissa klo 10.00. Puhujana tilaisuudessa oli kansanedustaja Pekka
Haavisto. Pekka Haaviston avauspuheenvuoron jälkeen oli paneelikeskustelu, jonka
osallistujina olivat Matti Vanhanen Perheyritysten liitosta sekä asianajaja Marcus Kevin MK-Law –asianajotoimistosta, toimittaja Leena Kylliäinen Verkkonummi.fi -verkkolehdestä sekä kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen. Paneelin vetäjänä toimii Porkkalan lukion opiskelija, Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja Henri Vähäranta.


Rehtori Matti Autero ja paneelikeskustelun vetäjänä toiminut
Porkkalan lukion opiskelija Henri Vähäranta toivottivat
 kansanedustaja Pekka Haaviston tervetulleeksi tilaisuuteen.
 

Jaksolla, jossa koulussamme vietettiin yrittäjyyspäivää, ryhmämme opiskeli historian ja yhteiskuntaopin opettajan Pirjo Westin vetämällä Tulevaisuus yrittäjänä -kurssilla. Suunnittelimme yhdessä, mitä kysymyksiä haluaisimme tehdä yrittäjyyspäivän paneelikeskustelun vieraille.
Kouluumme oli kutsuttu kirkkonummelalaisia yrittäjiä: lakiasiaintoimistoyrittäjä Marcus Kevin, kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen ja verkkonummi.fi -sivustoa ylläpitävä Leena Kylliäinen. Lisäksi paneelikeskustelun neljäntenä jäsenenä oli Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.
 
Päivä alkoi liikuntasalissa, joka täyttyi nopeasti opiskelijoista ja opettajista. Avauspuheenvuoron piti kansanedustaja Pekka Haavisto. Hän lähestyi maailmanlaajuisesti yritysten yhteiskuntavastuuta ja korosti, kuinka yritykset ovat nykyään vaikutusvaltaisempia kuin valtioiden hallitukset. Haavisto otti esiin yritysten kansainvälisen vastuun luonnonvaroista, luonnosta ja siitä, etteivät yritykset tue esim. sotaa käyviä tahoja tai käytä lapsityövoimaa. Esimerkkinä hän kertoi Stora Enson tapauksesta, jossa alihankkijat Pakistanissa olivat käyttäneet lapsityövoimaa lasten kerätessä kartonkia kaatopaikalta. Stora Enso korjasi kuitenkin tilanteen rakentamalla koulun näille lapsille.
Haavisto korosti myös, että yritysten lisäksi yritysten työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisjärjestön tehtävä on myös valvoa, että yritykset toimivat vastuullisesti. Hänen mukaansa monipuolinen koulutus ja järjestöosaaminen luo myös kykyä toimia yrittäjänä. Hän itse oli jo nuorena kansalaisjärjestöissä ja esim. lehtikustannustoiminnassa.
Pekka Haaviston jälkeen paneelin jäsenet pääsivät ääneen. Paneelikeskustelua johti kurssimme opiskelija Henri Vähäranta, joka on myös Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja. 
Henri Vähäranta veti paneelikeskustelua ja esitti kiperiä kysymyksiä
yrittäjyydestä. Keskustemassa ovat vasemmalta oikealle Amin Asikainen,
                                           Macus Kevin, Leena Kylliäinen ja Matti Vanhanen.                                        

Jokaisella paneelikeskusteluun tulleella yrittäjällä oli erilainen kertomus siitä, miksi hänestä tuli yrittäjä. Marcus Kevin kertoi, kuinka hänestä tuli yrittäjä oikeastaan vahingossa. Hänellä oli kuitenkin yrittäjyystaustaa perheestään ja jo opiskeluaikana hän suunnitteli kavereittensa kanssa lautapelin. Jotkut ihmettelivät, miksi hän lähti juristin koulutuksen saaneena. Menestymällä yrittäjänä hän pääsi näyttämään epäilijöille.
Amin Asikainen kertoi, kuinka hänen oli järkevämpää toimia yrittäjänä kuin palkansaajana. Näin hän pystyi myymään omaa osaamistaan ja hallinnoimaan omaa nimeään yrityksen avulla. Leena Kylliäinen puolestaan kertoi tehneensä aikoinaan vääriä valintoja ja hänellä oli puutteellinen CV. Hänen intohimonsa oli aina ollut kirjoittaminen ja toimittajan työ, ja niinpä hän työllisti itse itsensä.
Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen huomautti, kuinka perheyritykset ovat Suomen suurin yrityshautomo. Vaikka lapset eivät välttämättä jatka vanhempiensa perustamaa yritystä, he saavat kuitenkin esimerkin yrittäjyydestä ja saattavat sitten perustaa omia yrityksiään.
Maailma muuttuu nopeasti ja yritykset sen mukana. Yritykset suuntaavat niille aloille, joille on tarvetta ja yrittäjyyden myötä kansantalous kasvaa. Menestyvät yritykset tuovat vakautta Suomeen.
Tulevaisuuden yrittäjät saattavat toimia aivan eri aloilla kuin nykysukupolven yrittäjät. Tällä hetkellä suosikkialoja ovat Amin Asikaisen mukaan kauneus- terveys- ja hyvinvointiala. Vanhanen muistutti hoivapalvelujen kasvun merkityksestä yrittäjyydelle. Yrityksen perustamisen jälkeen on markkinoitava omaa yritystä, sillä ilman markkinointia tuote ei myy. Yrittäjän on oltava aina hereillä ja korjattava yrityksen epäkohtia pitääkseen sen kannattavana.
Lopuksi paneelikeskustelijoiden piti vastata yhdellä sanalla, mitä yrittäjyys on. Matti Vanhanen vastasi riskinottoa, Marcus Kevin vapautta, Leena Kylliäinen kunnianhimoa ja Amin Asikainen taistelua leivästä.
Päivä jatkui oppitunneilla, joissa opettajat käsittelivät yrittäjyyttä oman aineensa näkökulmasta. Lisäksi saatoimme käydä Rooma-ryhmän pop up -kahvilassa ja ostaa kemian tunnilla tehtyä saippuaa.
Teksti: Tulevaisuus yrittäjänä -kurssin opiskelijat
Kuvat: Janniina Isännäinen
 


torstai 6. marraskuuta 2014

DOES THE STEREOTYPICAL FINN EXIST?


MARTTI LEHTOSALO
First off, we’re going to discuss what IS a Finn.  What are the identifying characteristics of a Finn, and are there people that fit the description?
A stereotypical Finn is a broad term - whereas the term “perisuomalainen” could give an image of a person from Pohjanmaa, carrying a knife - we need to identify what are the prospects to look out for; A Finn is hardworking, honest, quiet, shy, bold and realistic – wouldn’t you agree?

Most Finns fit the European category on willingness to work; they wouldn’t want to. But the other half can be work-a-holic, and just grind a hundred-hour work week. I see these characteristics in people, and it seems the younger you are - and the less essential the work is to you - the less likely you are to do a whole lot. But the people in higher positions, like teachers, entrepreneurs, businessmen and other demanding occupations, seem to do more work than necessary. The answer: ambition. Of course we all have it, but working in a lower-end – better yet, a DEAD-end job - could be quite discouraging.
Honesty is big and I’ve been taught it since a kid, so over the years my morality and integrity have grown. I don’t like lying, I don’t accept lying, in a way, it is alien to me. I don’t lie myself. I try my best to remain honest. Again, these values have faded in the younger generations, but I cannot say that for sure. You see, mine ‘evolved’ over time, and hopefully the generation Y will see the importance.

When it comes to being quiet and shy, Finns are most likely in the top five of the world in the chosen path of obliviousness. We pass things by with the mindset “Well, I could help, but that’s none of my business”. This golden mindset got us where we are today. Also the apparent neutrality - that we practiced over the cold war – really shapes a Finn. In daily lives, it culminates in not smiling to strangers, not talking to strangers unless necessary, not LOOK at the strangers – no useless interaction. “Bah, others, what are they in for ME?”

Boldness – what can be said about it? We fought the Soviets during the second World War, our tiny nation against theirs. We didn’t give in like the Baltic countries did; we stood up for ourselves. That MUST be a brave thing to do, isn’t it? And we are proud of it! On a smaller scale: Finns do some crazy stuff, and care less. We all must have a perception that Finns are tough. But, there’s the Generation Y again.. They don’t seem that tough with their technology and their options of non-military service.  Again, we might be wrong, but Godspeed to those young crooks!
Realistic, the last term on the list. I haven’t met any too optimistic people, but neither are there too many pessimists either. I think Finns are quite realistic (Even with the whole Cold War dilemma, not so much on NATO).
Let’s see here, work-a-holic Finn, who seldom lies, who avoids unnecessary conversations, who is tough as nails and brave, but accesses the situation with a realistic view… Sound VERY Finnish to me. I bet this description fits many of us. So summa summarum: I believe a typical Finn does exist – in all of us.
Fin.
(Funny, pun intended)