Pääministeri Alexander Stubb vieraili Porkkalan lukiossa 14.4.2015 ja valloitti rennolla, helposti lähestyttävällä tyylillään opiskelijat. Vierailunsa teemaksi pääministeri oli valinnut nuoria puhuttelevan aiheen "Mieli, keho ja oppiminen". Porkkalan lukio sai kunnian olla pääministerin 151. vierailukohde.
Pääministeri kertoi aluksi nuoruutensa opiskeluvalinnoista. Isä oli kehottanut opiskelemaan kieliä, mutta kaksikielisen kodin kasvattia kiinnosti kouluaikana omien sanojen mukaan enemmän "urheilu, keskiolut ja tytöt". Lukion keskiarvo oli kuitenkin kohtuullinen 8, ja ylioppilaslakin Alexander painoi päähänsä M:n paperein. Pääministeriys ei ollut urahaaveena, vaan Alexander halusi ensin jääkiekkoilijaksi ja sitten golfaajaksi. Golfin innoittamana hän lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan mutta huomasi, ettei golf ehkä olekaan hänen päälajinsa ja halusi luoda uraa tutkijana. Myöhemmin hänelle kirkastui, että hän haluaa vaikuttaa ja virkamiehenä se on mahdollista. Kansainvälinen ura EU:ssa ja vuonna 2008 silloisen pääministerin Jyrki Kataisen kutsu saapua Suomeen ulkoministerin pestiin muovasivat nousujohteista uraa poliitikkona. Alexanderin isä tosin totesi pojalleen, että ihminen ryhtyy poliitikoksi, jos ei muuta työtä saa. Tämä "muu työ" sai uuden käänteen, kun Alexander Stubb peri pääministerin manttelin Jyrki Kataiselta.
Pääministerin teesi nro 1: Koulussa ollaan siksi, että opitaan ajattelemaan!
Pääministeri korosti, että opiskelussa ja elämässä on aina pidettävä mieli avoinna, aina pitää oppia jotain uutta ja olla utelias. Stubb sanoi itse oppivansa uutta joka päivä mm. kirjoittamalla, lukemalla ja puhumalla.
Pääministerin teesi nro 2: Kun keho voi hyvin, mieli on virkeä!
Jotta nuoret jaksavat kohdata elämässään ja opinnoissaan haasteita, on pääministerin mukaan tärkeää, että keho voi hyvin. Kun keho voi hyvin, mieli on virkeä. Pääministeri korosti, että molempia pitää hoitaa, jotta saa "hyvän fiiliksen ja onnellisen mielen". Jotta keho ja mieli voivat hyvin, on uni pääministerin mukaan erittäin tärkeää eikä sitä saa laiminlyödä. Ruokavalion tulisi olla elämäntapa, pitäisi syödä terveellisesti ja unohtaa dieetit. Liikuntaa ei saa unohtaa, tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään. Liikuntamuodon pitää olla sellaista, joka sopii juuri itselle, olipa se tanssia, pyöräilyä, uimista tai saliharjoittelua. Pääministeri kertoi itse tarvitsevansa kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, ja kuusi kertaa päivässä hän nauttii terveellistä, hyvää ravintoa. "Se, miltä keho näyttää, ei ole tärkeää. Sillä on väliä, miltä tuntuu!" pääministeri tähdensi. "Annettuja asioita ei voi muuttaa, mullakin on hirveät kulmahampaat", nauratti Stubb opiskelijoita.
Pääministerin teesi nro 3: Usko, unelmoi, uurasta ja onnistu!
"Muista kuunnella aina sydäntäsi", rohkaisi pääministeri opiskelijoita ja tähdensi, että elämänsuunta pitää valita itse omista lähtökohdista ja pyrkiä kohti omia tavoitteita. Jos on esim. taiteellisesti lahjakas, kannattaa valita ura taiteen parissa, jos on urheilullisesti suuntautunut, kannattaa noudattaa sen viitoittamaa tietä.
Opiskelijat esittivät ytimekkäitä kysymyksiä pääministerille
Opiskelijat saivat tilaisuuden kysyä pääministeriltä heitä kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Kysymykseen, miten pääministeri käsittelee mediaa, Stubb vastasi, että ei tunnu kivalta, kun kirjoitetaan pahasti. Hän korosti, että pitää olla polte ja maailmanparannusfiilis, että politiikassa voi olla mukana, vaikka välillä olisikin "valtakunnan kusitolppa". Hyvältä pääministeristä tuntuu silloin, kun julkisuudessa kirjoitetaan rakentavasti. Hän totesi julkisen roolin pääministerinä olevan varsin erilainen kuin privaattiminä Alexander Stubb, mutta sanoi kuitenkin aina yrittävänsä olla oma itsensä.
Kysymykseen, onko Alexander Stubb mielestään onnistunut pääministerinä, Stubb totesi, että kysymykseen on vaikea vastata, mutta arvioi osittain onnistuneensa ja osittain epäonnistuneensa, sillä hallitus harvoin pelaa joukkueena.
Kysymykseen, kuuluvatko uskonto ja politiikka yhteen, Stubb vastasi, että hänen mielestään eivät kuulu ja ne on pidettävä erillään. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa uskonto ei politiikassa näy, paitsi ehkä arvopohjassa, joka on ollut perinteisesti protestanttinen ja kristillinen.
Kiinnostuneita oltiin, mitä nuorille ajankohtaisia asioita Kokoomus ajaa politiikassa. Vastauksessaan pääministeri korosti, että koulutuksen, sivistyksen ja oppimisen kautta Suomi nousee. On tärkeää, että opintotukijärjestelmä tukee nopeaa valmistumista ja nuoret pääsisivät nykyistä aiemmin työelämään. Nuoria koskettava kysymys oli myös se, miten pääministerin mielestä pitäisi tukea nuoria yrittäjiä. Pääministerin vastaus oli: "Vähemmän veroja, vähemmän sääntelyä."
Lopuksi opiskelijat latasivat pääministerin vastattavaksi tiukkoja kysymyksiä energiapolitiikasta, Nato-jäsenyydestä ja Venäjän uhasta. Pääministerin vastaukset olivat johdonmukaisesti samoja, joita hän on joutunut toistamaan yhä uudestaan sekä medialle että vaalidebattien yhteydessä. Energiapoliittisena ratkaisuna suunnitteilla oleva ydinvoimala ja Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö ei Stubbin mukaan lisää Suomen Venäjä-riippuvuutta vaan päinvastoin lisää Suomen sähköomavaraisuutta. Mitä tulee Nato-jäsenyyteen, vastaus oli tuttu: pääministerin mukaan varsinkin tämänhetkisestä turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo vuonna 1995. Pääministeri korosti, että Nato-jäsenyydelle tarvitaan kuitenkin selkeä poliittinen kannatus ja kansallinen tuki. Venäjää ei pääministeri Alexander Stubb pidä Suomen sotilaallisena uhkana. Pääministeriä huolestuttaa sen sijaan Venäjän heikko taloudellinen tilanne, koska Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita.
Pääministeri Alexander Stubb sai vierailustaan kiitokseksi raikuvat aplodit. Opiskelijoiden arvio pääministeristä ja hänen vierailustaan oli hyvin myönteinen. Pääministeri sai Porkkalan lukiosta opiskelijoilta päättöarvosanaksi 10!
Rehtori Matti Autero kiitti pääministeriä mielenkiintoisesta vierailusta.
Teksti: Päivi Poutanen, lehtori, ohjaava mediaopettaja
Kuvat: Janniina Isännäinen ja Mia Mattila, mediaopiskelijat
