ABIRIEHAA Masalan opetuspisteessä

Raimo häärii seremoniamestarina.

Raimo ohjeistaa kilpailijoita...........

Vaaka vai kokeileeko hän siipiään?

 

Ossi saa lahjan, kiitos!

Juki saa selviytymispakkauksen.

Ossistyle, villi tanssi

EEÄSSÄÄ YÖÄK

Pientä pintaremonttia äidinkielen luokassa.

Vanhassa pääkaupungissa

Helmikuun koeviikolla Kirkonkylän opetuspisteen HI5-kurssilaiset tekivät opintomatkan Suomen Turkuun. Matkamme alkoi tutustumisella Turun yliopistoon. Professori Jani Erola esitteli sosiologian laitosta ja professori Timo Soikkanen poliittisen historian laitosta. Kiitos molemmille erinomaisesta perehdytyksestä! Esittelyjen jälkeen ryhmämme nautti vielä opiskelijalounaan yliopistolla.

Iltapäivällä teimme historiallisen kaupunkikävelyn. Kävimme Turun tuomiokirkossa ja Aboa Vetus -museossa. Kävelimme Aurajoen rantaa, katselimme Vanhan Suurtorin ympäristöä ja tutustuimme Turun kaupunginkirjastoon.
 

Antiikin jäljillä

Kirkonkylän opetuspisteessä kolmannessa jaksossa järjestetty Antiikin kulttuurihistorian kurssi (HIX09) teki koeviikolla opintomatkan Helsinkiin. Opiskelijat etsivät Kruununhaassa merkkejä antiikin jälkivaikutuksesta. Katso videolta makupaloja rastisuunnituksesta! 

MIELIPITEITÄ

KATUTAIDE LAILLISEKSI TIETYILLE PAIKOILLE 

Graffitien maalaus on hyvää tekemistä nuorille, kun he pääsevät toteuttamaan itseään ja tekemään taidetta omilla käsillään. Liian usein kuitenkin nuorista tehdään rikollisia, koska laillisia maalauspaikkoja ei ole riittävästi. Nuoret eivät siis pääse toteuttamaan itseään, ainakaan laillisesti.

 

Katutaiteen osittainen laillistaminen on toiminut ainakin monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa. Jos ei olisi mikään kiire maalatessa, niin teoksesta tulisi onnistuneempi ja maalaajat kehittyisivät huimasti. Samalla töhryt vähentyisivät ja ympäristöstä tulisi kauniin värikäs kolkon harmaan sijaan.

Mihin tahansa ei tietenkään saisi maalata, mutta alikulkutunneleihin, talojen raunioille ja sähkölaatikoihin maalaamisen voisi laillistaa!

Emma Lehtinen

Lehtisen mielipide on julkaistu myös Helsingin Sanomissa 31.1.2013

SÄHKÖISIÄ TEHTÄVIÄ OPISKELUUN 

Nykyään me vietämme paljon aikaa tietokoneella. Olisi hyvä, että voisi parantaa netissä tarjolla olevia opiskelumateriaaleja. Tämä mielestäni olisi helpompaa ainakin minulle kirjoituksiin tai yleensä kurssien harjoitteluun ja kertaamiseen.

Materiaalia voisi julkaista ylioppilastutkintolautakunta. Pääajatuksena on se, että opiskelija saa haastavat tehtävät esimerkiksi matematiikan kertaukseen ylioppilaskoetta varten. Silloin tehtävissä voi helposti nähdä omat virheet ja saada tietää, missä on tarve erityiseen opiskeluun.  
Maxim Afteniy

LUKIOARKI ON STRESSAAVAA

Tutkimusten mukaan yhä useampi nuori kokee koulusta johtuvaa uupumusta ja masennusta. Tämä ei ole yllätys, kun ottaa huomioon, kuinka paljon työtä joutuu tekemään ansaitakseen hyviä arvosanoja.

Lukio edellyttää laajojen asiasisältöjen hallitsemista, mikä käytännössä tarkoittaa pinoittain paksujen oppikirjojen pänttäämistä kannesta kanteen lyhyessä ajassa.

Kun on puurtanut koulun penkillä tuntikausia, odotetaan nuoren käyttävän myös vapaa-aikansa läksyvuorten parissa, unohtamatta esitelmiin, testeihin ja erilaisiin projekteihin valmistautumista. Juuri kun on selvinnyt kaikesta tästä, odottaa jakson lopussa arvosanoihin vaikuttavin tekijä koeviikko, jolloin muistiin takertuneet tiedonrippeet oksennetaan paperille.

Vaikka lukio on jokaisen oma valinta, tulisi nuorten jaksamisen ja koulumotivaation takia oppimäärää keventää. Tarpeettomien nippelitietojen poistaminen kurssikirjoista olisi jo hyvä alku.

Sara Kytölä

ONKO LUKIOLAISTEN MOTIVAATIO HUKASSA?

Monella lukiolaisella on huono opiskelumotivaatio. Harmillista on, etteivät opiskelijat aina edes tiedä, miksi opiskelevat lukiossa. Itsekin toisen vuoden opiskelijana voin sanoa, ettei koulu jaksa aina innostaa.

Mielestäni opiskelusta on tehty liian raskasta, mikä ei yhdessä jatkuvan kiireen, stressin ja suorituspaineiden kanssa ainakaan lisää motivaatiota. Luovuttamisesta on tullut helppoa. Kursseja ei käydä loppuun, tunneilla ei jakseta keskittyä ja jakson loppupuolella mietitään ”montakohan poissaoloa minulla on vielä käyttämättä”. Lopulta kurssit kasaantuvat ja lukion suorittamiseen menee helposti yli kolme vuotta.

Opetusta pitäisi uudistaa ja turhia pakollisia kursseja olisi syytä karsia. Lukioissa pitäisi panostaa enemmän oppilaiden ohjaamiseen. Toisten nuorten tulevaisuuden suunnitelmat valkenevat

myöhemmin kuin toisten, mutta jokaisella tulisi olla edes jonkinlainen tavoite opiskeluissaan!

Marianna Mattila

MIKSI VALITTAA, VAIKKA KAIKKI OLISI HYVIN?

Nykypäivänä tuntuu, että ihmiset valittavat ihan turhanpäiväisistä asioista. Esimerkiksi näyttää siltä, että Facebookia jatkuvasti päivittelevät valittavat ihan turhista asioista. Jos sataa lunta ja henkilö ei pidä lumesta siitä täytyy valittaa Facebookissa.

Turhat valitukset voisi pitää omana tietonaan ja poissa muiden kuultavista. Jos oma päivä on pilalla, ei kuitenkaan tarvitse muiden päivää pilata. Olkaa siis tyytyväisiä elämäänne älkääkä valittako, ellei ole oikeasti aihetta!

Aino Koikkalainen 

KOULURUOASTA EI SAA VALITTAA

Monet väittävät, että kouluruoka on mautonta ja olematonta. Minun mielestäni kouluruoka on monipuolista ja ravitsevaa, vaikka se on tehty vain noin 80 sentillä oppilasta kohden.

Kouluruoka on tehty alle eurolla oppilasta kohti eli se ei voi olla mitään "ravintolaruokaa". Jos kouluruoan hintaa nostettaisiin, se olisi jostain muista kaupungin tai kunnan menoista pois. Olkaa iloisia, että meillä on ilmainen kouluruoka! Jossain maissa se maksaa tai sitä ei ole ollenkaan!

Jere Kauppinen

VANHEMPIEN ON PUUTUTTAVA NUORTEN TUPAKOINTIIN!

Nykyään nuoret aloittavat tupakoinnin jo ylä-asteella. Tämä ei käy päinsä. Olen nähnyt monia alle 18-vuotiaita nuoria tupakoimassa. Se, että jo 12–14-vuotiailla on tupakka kädessä, menee liian pitkälle.

Miksi nuoret tupakoivat? Siksikö, että kaverit aloittavat tupakoinnin teini-iässä vai siksi, että on kovis, kun on tupakka kädessä? Nuoret eivät ole täysin perillä tupakan haittavaikutuksista. Tupakka kasvattaa riippuvuutta, altistaa keuhko- ja hengitystauteihin, elinikä lyhenee ja ihon kunto huononee. Tupakka myös maksaa paljon. Nuoret saavat tupakkaa vanhemmiltaan tai kavereilta, jotka pystyvät ostamaan tupakkaa.

Vanhemmat katsovat läpi sormien, jos nuori jää kiinni tupakan poltosta. Vanhempien on puututtava nuorten tupakointiin!

Tatu Vihtkari

NUORTEN TUPAKOINTI ON HENGENVAARALLISTA

Yhä useampi nuori tupakoi. Tupakointi voi alkaa jo ylä-asteella. Yleensä tupakointi alkaa jossakin kaveriporukassa. Tupakointi jo nuorena on hengenvaarallista, se aiheuttaa keuhkosyöpää ja riippuvuutta tupakkaan.

Miksi nuoret aloittavat tupakoinnin, onko se "kovikselta" näyttämistä. Tupakoitsijat myös haisevat tupakalle ja aiheuttavat epämukavuuden tunnetta muille. Nuoret koululaiset myös roskaavat tupakoinnilla koulualueita.

Minun mielestäni kuluu vanhempien tehtävään huolehtia omista lapsistaan, etteivät nämä ala tupakoida alaikäisinä. Nuorille pitäisi informoida enemmän tupakasta ja sen haitoista. Herätkää vanhemmat, nuorten tulevaisuus on Teidän käsissänne!  

Samu Kauppinen

ELÄINKOKEILLE LOPPU 

Eläinkokeita käytetään paljon mm. biologiseen perustutkimukseen ja ihmis- ja eläinlääkkeiden tutkimus- ja tuotekehittelyyn, mutta valitettavasti eläinkokeita tehdään myös mm. kosmetiikan testaamiseen. Eläimiä ei pitäisi vahingoittaa lainkaan. Siksi erilaisia täysin tarpeettomia eläinkokeita ei pitäisi tehdä ollenkaan, kuten. kosmetiikkaan liittyviä kokeita.

Vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, kuten silmän- ja ihonärsytystä, mutageenisyyttä sekä ihon läpäisyä voidaan jo nyt luotettavasti selvittää vaihtoehtoisin menetelmin. Esimerkiksi ihonärsytystä voidaan tutkia solu- ja kudosviljelmien avulla, kuten ihmisen ihoa jäljittelevillä malleilla. Eläinkokeita pitäisi siis aina välttää, jos muita vaihtoehtoja on tarjolla.

Iitu Somppi

OPINTOMATKA HELSINKIIN

Kymmenen opiskelijan YH06-ryhmä teki tiistaina 8.1.2013 opintomatkan Helsinkiin. Kaiken kaikkiaan opintomatka oli mielenkiintoinen ja viihdyttävä. Opimme lukuisia asioita toimittajan työstä sekä lehtien tekemisestä. Vierailimme Sanomatalossa koululaisten harjoitustoimituksessa Pisteessä ja Päivälehden museossa. Tämä oli historiallinen päivä Helsingin Sanomille, sillä tänä päivänä lehti ilmestyi ensimmäisen kerran tabloid- muodossa.

Vierailumme ensimmäinen kohde oli Sanomatalossa sijaitseva Piste. Siellä meille kerrottiin hieman sanomalehtien julkaisemisesta sekä toimittajien työstä. Katsoimme myös videokoosteen 2000-luvun merkittävistä uutiskuvista. Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat ovat muuttuneet suuresti vuosikymmenten aikana. Esimerkiksi 1970-luvulla julkaistussa uutisessa jonkin onnettomuuden tapahduttua Stockmannin tavaratalon edessä, kyseisen tavaratalon nimeä ei mainittu, toisin kuin nykyään.

Oppaamme selitti Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien eroavaisuuksia. Helsingin Sanomat on valtakunnallinen uutislehti, kun taas Ilta-Sanomat keskittyy enemmän viihteeseen. Tästä hyvänä esimerkkinä voi mainita sen, että kautta aikojen myydyin Ilta-Sanomien numero uutisoi Spede Pasasen hautajaisista. Myyntimenestystä selittää se, että naiset halusivat tietää, oliko Riitta Väisänen paikalla ja suriko hän Speden kuolemaa.

Oli mielenkiintoista kuulla, että Helsingin Sanomien etusivun mainospaikan hintalappu on sunnuntaisin 50 000 euroa. Tämä osaltaan kertoo siitä, kuinka varteenotettava lehti on kyseessä. Meille myös kerrottiin, kuinka lehden toimittaminen tapahtuu illan aikana. Helsingin Sanomat menee ”kiinni” kello 22.00 eli tällöin lehden pitää olla valmis ja se toimitetaan painoon. Toimittajien työvuoro kestää pisimmillään klo 01.30 asti. Myöhäisillassa voidaan tehdä muutoksia Martinlaaksossa painettaviin lehtiin, kun taas Forssan ja Varkauden painoissa lehteä ei voida yön aikana enää muuttaa.

Esittelyn jälkeen pääsimme tekemään toiminnallista harjoitusta. Sen ideana oli suunnitella lehteen etusivun uutinen. Toinen ryhmä teki kannen Ilta-Sanomille, toinen Helsingin Sanomille. Harjoitus oli hyvin mielenkiintoinen, sillä etenimme pienessä kaupungissa toimittajan työhön tutustuen. Noin 45 minuutin jälkeen molemmilla ryhmillä oli koossa hieman erilaiset uutiset, joita sitten analysoitiin.

Sanomatalon jälkeen tiemme kävi Stockmannin ohi Päivälehden museoon Ludviginkadulle. Museossa meille esiteltiin perusnäyttely. Se käsitteli Helsingin Sanomien ja sen edeltäjän Päivälehden historiaa, kuten sitä ketkä Päivälehden perustivat ja minkälaisia ongelmia ja muutoksia lehti ja paino ovat kohdanneet matkansa varrella. Itse museo sijaitsee siinä missä ennen on ollut Helsingin Sanomien toimitus ja paino.

Päivälehden perustivat Juhani Aho, Eero Erkko ja Arvid Järnefelt halutessaan edistää demokratiaa, vapaamielisyttä ja suomalaista kulttuuria. Päivälehti lakkautettiin kenraalikuvernööri Bobrikovin murhan jälkeen vuonna 1904. Hyvin pian sen tilalle perustettiin uusi lehti eli Helsingin Sanomat samoissa tiloissa ja melkein samalla henkilökunnalla. Helsingin Sanomista kasvoi maan suurin sanomalehti. Se muutti Sanomataloon 2000-luvun alussa ja vanhasta toimitilasta tehtiin Päivälehden museo.

Heikki Niittyaho ja Anssi Valtonen

PERINTEISTÄ PUUROJUHLAA VIETETTIIN TAAS

Torstaina 20.12.2012 Porkkalan lukion Masalan opetuspisteessä vietettiin perinteistä puurojuhlaa. Juhla alkoi ruokalassa joulupuuron syönnillä, jonka jälkeen siirryttiin juhlasaliin katselemaan opiskelijoiden ja opettajien ideoimia ohjelmia.

Puurojuhla päättyi opettajat vastaan oppilaat rankkarikisaan, jossa kisailtiin hyppynarulla hyppimisessä koripallon heitossa, salibandyssä ja vessapaperirullan heitossa. Rankkarikisat päättyivät lopulta tasapeliin.

Annina Rönnberg