MILLAINEN ON HYVÄ OPISKELIJA JA OPETTAJA?

Teimme MEDIA 4 - kurssilla kirjallisen haastattelun joukolle opiskelijoita ja opettajia.

Haastattelussa kysyimme, minkälainen on hyvä opiskelija, minkälainen on hyvä opettaja ja miten opetusmenetelmiä tulisi kehittää.

 

Millainen on hyvä opiskelija

Opiskelijoiden vastauksien perusteella hyvä opiskelija on rehellinen, aktiivinen, määrätietoinen sekä positiivinen. Hän on ahkera, tunnollinen, aktiivinen ja yhteistyöhaluinen. Hyvä opiskelija on myös halukas ja innokas opiskelemaan. Hän pohtii käsiteltäviä aiheita ja osaa kyseenalaistaa oppimaansa. Opiskelijan on myös tärkeää kantaa itse vastuun opiskelustaan. Hänen tulee olla tunnollinen, työlleen omistautuva ja osata järkevästi käyttää aikaa opiskeluunsa tekemällä työnsä parhaansa mukaan.

Opettajien vastauksien perusteella hyvä opiskelija on aktiivinen, haluaa oppia uutta, suhtautuu avoimesti erilaisiin työtapoihin sekä ymmärtää oman työnteon merkityksen. Hyvä opiskelija osaa yhdistää eri oppiaineissa ja koulun ulkopuolella oppimiaan asioita eikä ajattele oppiainekohtaisesti. Hyvä opiskelija suhtautuu opiskeluun ja oppimiseen innostuneen positiivisesti, tekee annetut tehtävät annettuna aikana eikä niele purematta annettua aineistoa. Hyvä opiskelija yrittää parhaansa eikä anna heti periksi ellei ymmärrä. Hän on kohtelias, huomioi kouluyhteisössä muut ihmiset eikä myöhästele. Hyvän opiskelijan pitää olla utelias tiedon suhteen, oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Hän esittää kysymyksiä, haastaa opettajaa ja tuo esille uusia näkökulmia. Hyvästä opiskelijasta on iloa koko opiskelevalle yhteisölle.

Opettajien mukaan hyvälle opiskelijalle ei ole yksiselitteistä määritelmää, koska jokainen opiskelija on yksilö ja oppii ja toimii eri tavoilla. Hyvän opiskelijan tulee olla utelias, kriittinen, tiedonhaluinen sekä opiskeluihin vakavasti suhtautuva. Hän ymmärtää, että lukio-opiskelujen suorittaminen avaa hänelle koulutuspaikkoja tulevaisuutta varten ja antaa laajan yleissivistyksen, keskittyypä hän sitten mille alalle tahansa. Hyvällä opiskelijalla on aktiivinen suhde opiskeluunsa  ja hän asettaa itselleen sopivat tavoitteet, joita pystyy toteuttamaan. Aktiivinen lukio-opiskelija hyödyntää lukion valinnaisuutta itsensä ja itsetuntemuksensa kehittämiseksi sekä monipuolisen yleissivistyksen rakentamiseksi. Hyvän opiskelijan tulee ottaa itse vastuu opiskeluistaan, olla aktiivinen sekä miettiä omaa oppimistaan. Hän on kiinnostunut uusista asioista sekä on myönteinen uusille toimintatavoille. Hän ymmärtää, että lukio avaa ovet jatko-opiskeluihin, työelämään ja antaa sitä kautta mahdollisuudet hyvään elämään.

Millainen on hyvä opettaja

Opiskelijat kertovat, että hyvä opettaja ottaa kaikki opiskelijat huomioon, on auttavainen, tomera ja positiivinen. Opettajan tulee myös pitää luokkatyö kurinalaisena sekä malttaa, vaikka nämä eivät olisikaan taidoissaan toistensa kanssa samalla tasolla.

Opiskelijoiden mukaan hyvä opettaja on intohimoinen opetusta kohtaan, sillä opetus peilautuu opiskelijoihin ja heidän opiskeluintoonsa. Hyvä opettaja onnistuu herättämään opiskelijoissa kiinnostuksen, tekee parhaansa opiskelijoiden hyväksi ja onnistuu säilyttämään viihtyisän opiskeluympäristön.

Opettajat kertovat, että hyvä opettaja onnistuu välittämään opiskelijoilleen oman kiinnostuksensa oppiainetta kohtaan. Hyvän opettajan tulee olla avoin uusille työtavoille ja ymmärtää, että opiskelijat oppivat eri tavoilla. Hyvä opettaja pitää työstään ja suhtautuu opettamiseen ja opiskelijoihin innostuneen positiivisesti. Hänen tulee tehdä opiskelusta mielenkiintoista, pysyä ajan hermolla, käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä ja tukea opiskelijoita antamalla palautetta ja vaatimalla heitä yrittämään parhaansa, sillä hyvä opettaja huomaa opiskelijan.

Opettajien mukaan hyvän opettajan täytyy olla asiantunteva eli hallita opetettavat asiat, määrätietoinen, innostava ja joustava eli kehityskelpoinen. Opettajalla kuuluu olla aikaa oppilaille ja pyrkimystä edistää heidän opiskelutaitojaan. Hänen tehtävänä on kannustaa ja kuunnella opiskelijaa ja antaa heille jonkinlaisia eväitä tulevaisuutta varten. Hyvä opettaja ottaa huomioon opiskelijoiden lähtökohdat opiskeluun, ja hänellä on monipuolisia keinoja tukea erilaisten opiskelijoiden oppimista. Opettajan tulee vaatia opiskelijoilta aktiivista otetta opiskeluun ja luottaa opiskelijoiden kykyyn omaksua asioita. Hyvä opettaja myös ymmärtää erilaisista oppimistyyleistä tekemällä oppitunneista monipuolisia ja kiinnostavia, on kannustava ja ymmärtäväinen ja ottaa opiskelijat yksilöinä huomioon.

Miten opetusmenetelmiä voisi kehittää

Osa opiskelijoista toivoisi vähemmän ryhmä- ja nettitöitä ja osa toivoo nykytekniikan hyödyntämistä, mutta opiskelijoille pitäisi antaa aikaa sopeutua oppimaan uuden tekniikan avuin. Vastauksien mukaan useilla opettajilla on ongelmia opiskeluympäristön viihtyvyyden säilyttämisessä. Opiskelijoiden kuuluisi pystyä opiskelemaan rauhassa, mutta opiskeluun ei saisi syntyä pakonomaista tunnetta. Opetusmenetelmien pitäisi olla opiskelijoille mieluisia, sillä luokan viihtyvyys riippuu eniten opiskelijoiden omasta asennoitumisesta.

Opettajat kehittäisivät opetusmenetelmiä lisäämällä monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä, esim. ryhmätyön muodossa, joissa opiskelijat vastuutetaan käsittelemään tietoa itse. Tietotekniikan tuomat mahdollisuudet, erilaiset soveltavat kurssit, oppiainerajojen ylittävät oppimiskokemukset ja kurssiryhmien välinen yhteistyö tai jopa yhteistyö yläkoulun kanssa olisi opettajien mielestä kehitystä.

Opettajat haluisivat opetusmenetelmiin lisää konkreettisuutta, tutkimista ja pohdintaa. Opetussuunnitelmat ja yo-kokeet määrittelevät pitkälti, mitä opetetaan. On tärkeää kehittää opetuksen menetelmiä, jotka ovat vuorovaikutteisia ja jotka tekevät opiskelijasta aktiivisen toimijan. Lukiossa opiskelijoille tulisi avata eri alojen luonnetta ja tiedon muodostusta eri oppiaineille luonteenomaisilla työskentelyn tavoilla kuten valinnaiskursseilla. Verkon käyttö ja monipuoliset yhteisölliset työtavat sekä mediataidot ovat ajankohtaisia ja niitä olisi tärkeä kehittää, unohtamatta oikeinkirjoittamista omalla käsialalla.

Haastattelu ja teksti

Niklas Pennanen, Markus Tittonen

 

 

DOKUMENTTI "KRISTUKSELLE KAAPATUT" KAAPPAA MYÖS KATSOJAN

Televisioversio dokumentista Kristukselle kaapatut ilmestyi Yle tv2 ajankohtaisohjelmassa torstaina 19.2.2015 klo. 20.00 ja on nähtävissä Yle Areenassa 21.3.2015 asti. Dokumentin on ohjannut Kate S. Logan ja Silminnäkijän tuottajana on toiminut Hannele Valkeeniemi. Dokumentti avautuu oheisesta linkistä.

http://areena.yle.fi/tv/2449780

Dokumentti kertoo kristilliseen sisäoppilaitokseen lähetetyistä nuorista. Sisäoppilaitos sijaitsee Dominikaanisessa tasavallassa. Tuhansia teini-ikäisiä on lähetetty kristilliseen uudelleenkoulutukseen, esimerkiksi, jos vanhemmat eivät hyväksy lapsensa homouttaan. Nuoret itse suhtautuvat sisäoppilaitokseen erittäin kriittisesti. Jotkut nuorista tuntevat tulevansa hulluksi äärimmäisen ankarassa ja kontrolloidussa ympäristössä. Suurin osa nuorista odottaa täysi-ikäisyyden tuomaa vapautusta sisäoppilaitoksesta, mutta karu todellisuus paljastuu myöhemmin. 

Laitoksen uudelleen koulutus perustui äärimmilleen vietyyn kuriin, painostukseen ja fyysiseen pahoinpitelyyn, Sisäoppilaitos polkee myös lähes jokaista perusoikeutta, mm. yksilön vapautta, sananvapautta, uskonnonvapautta ja yksilön koskemattomuutta.

Lopulta dokumentin ohjaaja ei pysty seuraamaan nuorten ahdistusta sivusta. Hänestä tulee myös aktiivinen toimija. Ohjaaja palaa takaisin Yhdysvaltoihin ja ottaa yhteyttä laitokseen lähetetyn David-pojan läheiseen ystävään ja perhetuttuihin. Yhdessä he päättävät lähteä hakemaan Davidin pois sisäoppilaitoksesta keinolla millä hyvänsä. Rohkea ajatus jääkin yritykseksi, sillä heidät käännytetään laitoksen portilla saman tien takaisin kotiin. Tämän jälkeen Kate ja Davidin läheiset menettävät yhteydenpidon Davidiin. Lopulta kahden vuoden jälkeen David ottaa itse yhteyttä heihin palattuaan kotikaupunkiinsa ja kertoo tarinansa ja mietteitään sisäoppilaitosajaltaan.

Dokumentti oli hyvin ajatuksia herättävä ja kantaaottava. Näistä leireistä ei myöskään puhuta ja ne ovat lakien ulottumattomissa. Mieleenpainuvaa oli muun muassa se, että miten eri syistä nuorten vanhemmat ovat lähettäneet lapsensa sisäoppilaitokseen. Syitä miksi nuoria lähetettiin sisäoppilaitokseen, oli esimerkiksi vanhempien tuntemus siitä, että heidän lapsensa ei kuulu yhteiskuntaan homouden tai eri päihdekokeiluiden vuoksi.  Emme myöskään voineet ymmärtää, miten huonosti nuoria kohdeltiin leirillä. Esimerkiksi sääntörikkomuksista nuoret saatettiin laittaa eristykseen todella karuihin oloihin, joissa he saattoivat nukkua ilman peittoa kovalla lattialla. Samassa tilassa heitä myös pahoinpideltiin fyysisesti lyöden sekä potkien.

Vaikutuimme dokumentista niin paljon, että suosittelemme sitä jokaiselle katsottavaksi. Se oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen dokumentti kaikin puolin. Tuntuu aivan käsittämättömältä suomalaisesta näkökulmasta kuvitella itsemme elämään sisäoppilaitokseen, jossa oikeuksiamme poljettaisiin niin systemaattisesti. Mahtoivatkohan vanhemmat todella tietää, mihin lapsensa lähettivät? Miten vanhemmat voivat hylätä lapsensa siksi, että nuori on homoseksuaali? Ja jos lapsilla oli päihdeongelmia, auttaako kristillinen sisäoppilaitos korjaamaan päihdeongelmia?

Katsokaa tämä dokumentti ja varautukaa siihen, että maailmankuvanne saa uuden ulottuvuuden.

Teksti  Joona Kotilainen, Markus Sundberg

FALUN 2015 - MISSÄ MENESTYS?

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2015 järjestettiin Ruotsin Falunissa helmikuussa. Suomi lähetti kisoihin 28 hengen joukkueen, joista ennakkoon vahvimpina mitalikandidaatteina pidettiin naishiihtäjiä sekä Sotshin olympiakisoista parisprinttikultaa tuonutta kaksikkoa Sami Jauhojärvi – Iivo Niskanen.

Kisoista ei kuitenkaan jäänyt käteen muuta kuin naisten 4x5 kilometrin viestijoukkueen tuoma pronssimitali sekä valtava määrä kysymyksiä. Vaikka Val Di Fiemmen kisoista kaksi vuotta aikaisemmin saatiin saaliksi niin ikään vain yksi pronssimitali, yksi mitali ja kolme nelossijaa on valtava pettymys vanhalle hiihtomahdille, etenkin rajanaapuri Norjan sekä kisaisäntä Ruotsin suorastaan kylpiessä mitaleissa. Norja oli mitalitaulukon ykkönen 20 mitalilla Ruotsin napatessa varsin näppärät 9 mitalia.

Pettymykset eivät jääneet vain hiihtoladuille, vaan Suomen mäkikotkat jatkoivat varjojen mailla jääden joukkuekilpailussakin avauskierrokselle. Vuosituhannen alun dominointi Janne Ahosen johdolla on jo jäänyt unholaan. Mikä on siis mennyt vikaan?

Sivustakatsojan on hankala keksiä yhtä syytä sille, miksi Suomen hiihtomenestys on kadonnut kokonaan näin lyhyessä ajassa. Voisi kuvitella, että 1990-luvun mitalisade olisi kannustanut lapsia ja nuoria harrastamaan hiihtolajeja ja tuottamaan tulevaisuuden lupauksia, jotka olisivat tällä hetkellä uransa huipulla. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Myös valmennus herättää spekulointia. Onko valmentamisen taso Norjassa ja Ruotsissa vain niin paljon parempi ja eikö Suomessa saada koottua järkevää harjoitteluohjelmaa? Liitot valittavat jatkuvasti sponsorirahan puutteesta, mutta on ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa tukijoita on hankala löytää. Tällä hetkellä Suomea ei voida laskea hiihdon suurmaihin, ja jotta kyseiseen joukkoon päästään takaisin, on asioita saatava uudelle tolalle joka tasolla.

Seuraavat hiihdon MM-kisat järjestetään Lahdessa vuonna 2017. Kaksi vuotta on pitkä aika, mikä on niin hyvä että huonokin asia. Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi on kisojen aikaan 35-vuotias eikä enää nykyvauhdissa, jos hän edes jatkaa uraansa Lahteen asti. Pronssimitalin saavuttaneesta naisten viestijoukkueestakin mukana on mitä luultavimmin vain puolet. Tällä hetkellä mahdollisia menestyjiä on vain vajaa kourallinen, hiihtosisarukset Kerttu ja Iivo Niskanen sekä yhdistetyssä lupaavasti esiintynyt Ilkka Herola. Toisaalta kahdessa vuodessa voi tapahtua positiivisia muutoksia niin valmennuksessa kuin urheilijoidenkin kohdalla.

Joka tapauksessa hiihtoväellä tulee totisesti kiire hoitaa asiat kuntoon, tai Lahden kotikisoista 2017 tulee kaikkien aikojen pannukakku.

Tommi Tapiovaara 12CK

SATUMAINEN TUNNELMA PORKKALAN WANHOJENTANSSEISSA 2015

Torstaina 12. helmikuuta satumainen tunnelma valtasi Porkkalan lukion, kun prinssit ja prinsessat täyttivät koulun salin ja hurmasivat vieraat sulavilla tanssiliikkeillään. Vihdoinkin, yli sata toisen vuosiluokan opiskelijaa pääsi nauttimaan lukioajan yhdestä kohokohdasta, wanhojentansseista.

Ohjelmaan kuului 12 tanssia, joihin kuului esimerkiksi Cicapo, Menuetti, Rivimasurkka ja Tango. tanssien opetuksesta vastasivat Kirsi Pajari, Outi Myllyveräjä sekä Ville Mäkelä. Tunnelmankohottajana esitettiin myös Jesper Luusuan ja Oona Mämmelän suunnittelema omatanssi, johon musiikin oli miksannut Dario Taddeo. Liikuntasali oli koristeltu kauttaaltaan valkoisilla, hopeisilla ja sinisillä ilmapallokimpuilla joiden loistokkuutta lisäsivät valot ja ja muut upeat koristukset.

Torstaina läheisille opetettiin Cicapo ja molempina päivinä ohjelmaan kuului tietysti myös hakuvalssi. Mukana ensimmäistä kertaa oli myös wanhojen tansseissa pidetty puhe, jonka kirjoittivat ja esittivät Kiia Rouhelo ja Thomas Lindroth. Musiikkia soitti Kirkkoharjun koulun orkesteri Satu Jämsän johdolla.

Torstaina illalla tanssijoiden aivan ensimmäistä tanssia pääsivät ikuistamaan perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka olivat tulleet läheltä ja kaukaa katsomaan meitä yhtenä nuoruutemme tärkeimmistä päivistä. Tanssien alkaessa seitsemältä illalla olimme kaikki valmiina pyörähtelemään, sillä olimme olleet koululla jo kolme tuntia aikaisemmin pukemassa mekkojamme sekä poseeraamassa kuvia varten.



Lilian Timonen ja Odera Ikegwuonu

Tytöille todellinen koetus tuli kuitenkin

tanssien jälkeen torstaina, kun oli aika

 mennä nukkumaan juhlakampauksen kanssa.

Perjantaina tanssittaisiin vielä kolmet tanssit,

ja kampauksen tuli kestää kaikkien tanssien ajan.

Aamulla herätessä pystyi tuntemaan

huonosti nukutun yön jäljet,

mutta ajatukset vei muualle innostus

jäljellä olevien tanssien johdosta.



Blogijutun toinen kirjoittaja Miia Mattila.

Perjantaina tansseja tulivat katsomaan koululaiset, ala-astelaisista lukiolaisiin. Kaikki jännitys tuntui olevan poissa. Tanssiminen oli niin hauskaa, ettei melkein pystynyt lopettamaan hymyilemistä! Tanssien jälkeen suuntasivat kaikki juhlalounaalle Majvikiin, jossa podittiin yhdessä tanssien jälkeisiä tunnelmia. 

Tanssiaisten juontajina toimivat Riikka Rasi ja Janne Kuusela.

Voi tosiaankin myöntää wanhojentanssien olleen hauskin lukiokokemukseni tähän saakka! Tunnelma tansseissa, kuten harjoituksissakin oli koko ajan mahtava ja peittosi myös esityksien luoman hermostuneisuuden ja jännityksen.Tanssit jättivät, hauskojen muistojen lisäksi, jälkeensä mukavan yhtenäisyyden tunteen, jonka saattelemana on hauskaa jatkaa lukiourakkaa näiden opiskelijatovereiden kanssa!

Minä, Emily Stevens, vaaleanvihreässä mekossani, olin yksi näistä prinsessoista. Astellessani saliin, vieraiden katseiden alla, orkesterin kauniisti soittaessa, pystyin tuntemaan jännityksen kutisevan vatsani pohjassa. En voinut uskoa, että kuukausien valmistelun jälkeen, tanssien hetki oli viimenkin koittanut. Siinä seisoin, mekko päälläni, meikit naamalla, sekä tanssit harjoiteltuna. Enää jäljellä oli tansseista nauttiminen! 

 

Tanssiaisten suuri yksinäinen oli Robert Kuivalainen, joka ilman paria vei tanssiosuutensa tyylikkäästi läpi.Tanssiaisten jälkeen kuvan prinsessa Ida Fossellkin saattoi vihdoin levähtää. Lasikenkä oli yhä tallella ja prinssikin jo valittuna ennen suurta juhlaa. Juhlat olivat ikimuistoiset!

Teksti Miia Mattila ja Emily Stevens
Kuvat Miia Mattila ja Emily Stevens

PORKKALAN LUKION PENKINPAINAJAISET 2015

Porkkalan lukion abiturienttien penkkaririehaa vietettiin torstaina        12. helmikuuta Porkkalan lukion auditoriossa. Ohjelmassa oli erilaisia kilpailuja oppilaiden sekä opettajien kesken. Juontajina showssa toimivat Tommi Tapiovaara, Kalle Karlsson ja Henri Vähäranta. Musiikista ja äänitehosteista vastasi Dario Taddeo. Esityksessä opettajille jaettiin hupaisia jäähyväislahjoja. Shown loppupuolella opettajille sekä yleisölle näytettiin oppilaiden tekemä abivideo, jossa oli jokaisen oppilaan kuvia, ikään kuin he olisivat olleet vankilassa. Videossa oli myös erilaisia tilanteita oppitunneilta.  

Tämän jälkeen innokkaat abiturientit suuntasivat penkkarirekoilla kohti kotikunnan ala-asteita, joiden pihoilla riehakkaat tenavat hyppelivät karkkien perässä. Kuvien sekä abiturienttien jälkipuintien perusteella kaikilla oli oikein hauskaa!

 

Kuva-arvoitus: kuka heistä on rehtori?

Opettajat saivat abeilta lahjaksi mm.  turvaliivit, pipon ja kukkia.

Alakoululaiset pyydystävät pipoihinsa abien karkkeja kuin perhosia haaviin.

Rekka-ajo ympäri Kirkkonummea oli kylmää mutta mieluisaa kyytiä.

Länsisatamassa riitti ruuhkaa ennen laivaan pääsyä.

Seuraavana päivänä abit suuntasivat matkansa Helsingin Länsisatamaan, josta oli abiristeily kohti Tallinnaa. Laiva oli täynnä riehakkaita abiturientteja ympäri Suomea. Abiturientteja viihdyttivät laivalla hittiartistit Aste, Tippa-T sekä Kevin Tandu. Ilta sujui ilman dramatiikkaa iloisen  maltillisissa tunnelmissa.

Teksti Tommi Tapiovaara, Joona Kotilainen ja Markus Sundberg
Kuvat Tommi Tapiovaara

YLIOPPILAS- JA ITSENÄISYYSJUHLA 5.12.2014

Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin 5.12.2014. Valkolakin päähänsä painoi yhteensä 26 ylioppilasta, joista kolme oli aikuislinjalta. Ylioppilaan puheen piti Pihla Silén, airuina toimivat Taru Partanen ja Riku Saksa.

Stipendin menestyksekkäistä opinnoista saivat Atte Frestadius, Angela Jimenez-Nevalainen, Pinja Leppäjärvi, Ville-Veikko Niemelä, Ilari Särkikoski sekä Aku-Kalle Vuori.

YLIOPPILAAN PUHE Pihla Silén

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät opiskelijatoverit!
 
Tänään on se päivä, kun uurastuksemme palkitaan ja saamme vihdoin laittaa valkolakin päähämme. Tänään meistä on tullut ylioppilaita.

Monilla meistä tuoreista ylioppilaista pyörii varmasti päässä sana ”vapaus”. Vapaus tuntuu erityisen hyvälle kun on nuori ja koko maailma on avoinna, mutta vapaus voi olla myös pelottavaa. Tuttu ja turvallinen aika Porkkalan lukiossa on ohi ja en ole varmasti ainoa joka miettii, että mitä seuraavaksi tapahtuu? Itse ainakin muistan elävästi sen tunteen kun viimeinenkin kurssimerkintä komeili helmessä. Luonnollisesti tunsin suurta iloa, mutta myös tietynlaista tyhjyyttä.

Tässäkö se nyt oli?  Kolme ja  puoli vuotta opiskelua, 75 kurssia ja ylioppilaskirjoitukset, ja nyt se on ohi. 

Kuitenkin tulee muistaa kun yksi ovi sulkeutuu niin uusi aukeaa. Näiden menneiden vuosien aikana on opiskelu Porkkalan lukiossa sisältänyt riemukkaita hetkiä kuten vanhojentanssit, penkkarit ja abiristeilyn, joista on meille jokaiselle jäänyt varmasti kultaisia muistoja. Kun itse ajattelen koko lukiotaivalta niin mieleeni jäi erityisesti lukiomme hyvä ilmapiiri sekä loistavat opettajat.  Lukioaikana on solmittu uusia ystävyyssuhteita ja luonnollisesti opiskelukaverien tuki on ollut erityisen tärkeää vaikeina hetkinä. Yhdessä kirottiin hankalat kokeet maan alle ja poljettiin jalkaa kun asiat ei sujunu ihan niin kuin Strömsössä. 

Lukiomme opettajat ovat puolestaan olleet meille korvaamaton apu ja tuki, ja heistä jokainen on jäänyt mieleen omina erikoisina persooninaan. Opettajat ovat jaksaneet puskea meitä eteenpäin, kun omat voimat ovat loppuneet ja heidän kärsivällisyytensä on auttanut meitä valkolakin saavuttamisessa, vaikka me varmastikin olemme koetelleet heidän hermojaan. Uskon ainakin että matematiikan opettaja Räsänen huokasi helpotuksesta kun läpäisin viimeisenkin kurssin. Lukiossa opiskelu on myös opettanut meille tärkeitä elämäntaitoja kuten vastuuta, pitkäjänteisyyttä ja periksiantamattomuutta. Nämä taidot tulee meidän jokaisen säilyttää ja viedä mukanaan tulevaisuuden haasteisiin.

Kuitenkin tämä matka on riemun ja onnistumisien ohella sisältänyt myös kyyneleitä ja pettymyksiäkin.  Lukiossa opiskelu on varmasti koetellut meidän jokaisen stressinsietokykyä ja ajanut epätoivon partaalle, mutta silti olemme onnistuneet voittamaan omat vaikeutemme ja raivaamaan tiemme tähän päivään. Opiskelu on ollut kovaa työtä ja vaatinut monenlaisia uhrauksia, mutta valkolakki päässämme todistaa meidän selviytyneen lukion haasteita kunniakkaasti. Vaikka lukion aloittaessa edessä oleva matka tuntui pitkältä ja vaivalloiselta kulkea, niin jälkeenpäin katsoen lukiovuodet ovat kiitäneet ohi nopeammin kuin osasi kuvitellakkaan.

Rakkaat opiskelutoverini, uudet ylioppilaat! Ensimmäiseksi haluan kiittä teitä, joiden kanssa olen saanut kokea ikimuistoiset lukiovuoteni.  Te olette aina jaksaneet tukea ja tsempata minua haastavina hetkinä.

Suuret kiitokset myös koulun rehtorille, opettajille sekä muulle henkilökunnalle, jotka ovat antaneet meille tarvitsemamme tiedot ja taidot, sekä pitänyt meistä hyvää huolta koulussa.

Haluan myös erityisesti kiittää ystäviäni ja vanhempiani, joiden tuki on ollut korvaamatonta. He ovat jaksaneet kuunnella huoliani ja auttaaneet minua parhaansa mukaan.

Nyt on meidän tuoreiden ylioppilaiden aika kokeilla siipiämme ja kohdata tulevaisuuden haasteet. Me uudet ylioppilaat haluamme toivottaa teille hyvää itsenäisyyspäivää sekä rauhallista joulun odotusta.

Rehtori Matti Autero kiinnittää 

stipendiaatti Atte Frestadiuksen rintaan 

Musiikinopettajat ry:n Pro Musica -mitalin. 

Lisäksi Frestadius sai kunniakirjan, 

Kirkkonummen Steel Band ry:n stipendin 

ja Autokoulu Pro:n stipendin opintomenestyksestä.

Airuet Taru Partanen ja Riku Saksa lippuvartiossa.



Upea Chorus Studiensis piti huolen jälleen juhlavasta esityksestä laulamalla Nää maat ja Sankarit.

MUSIKAALI "ODYN HARHARETKET"

Porkkalan lukion musaprojektilaisten marraskuu huipentui jälleen huikeaan musikaaliesitykseen. Musikaalin sovitus oli samalla sekä ikuinen että ajankohtainen tarina nuoren miehen Odyn ja hänen polttarikavereidensa harharetkestä Kreikkaan häiden aattona. Koti-Suomessa kihlattuaan uskollisena kaipaava Pene puolestaan joutui kokemaan epätietoisuuden ja odotuksen tuskan tukenaan parhaat tyttökaverinsa.

 

Penen tyttöporukka Mira eli Kiia Rouhelo (ylhäälä vas.), Rosa eli Anna-Sofia Isosomppi,
Pene eli Emily Stevens (alhaalla vas.) ja Anni eli Jenna Väliviita.

Tarinan moderni sovitus pohjautui vapaasti Homeroksen Odysseiaan. Antiikin tarinan viitteinä poikaporukka kohtaa Kreikassa seireenien ja jumalattarien kaltaiset lumoojattaret, jotka kuitenkin osoittautuvat modernin ajan pahistytöiksi. Railakkaasti vietetyn polttari-illan jälkeen pojat huomaavat, että lumoojattaret ovat heidät ryöstäneet ja he ovat turisteina puilla paljailla. 

 

Odyn poika porukka Riku eli Niilo Pääkkönen (vas.), Odyn veli Viktor/Vikke
eli Thomas Lindroth, Ody eli Robert Jansson ja Aki eli Jesper Luusua

Modernin yhteiskuntakriittisen ulottuvuuden tarinaan tuovat kreikkalaiset työttömät, jotka toimivat sadun auttajien tapaan Odyn ja kavereiden tukena hädän hetkellä, sekä ympäristöaktiivien mielenosoitus saasteita vastaan.

 

Mielenosoittajat Aava eli Ella Kajaste (vas.), Boris eli Dario Taddeo
(joka myös teki läppärille erilaiset äänimaisemat),
Keiju eli Katariina Kaukolampi ja Hippu eli Juulia Matero.

 

Kreikkalaiset työttömät Platon eli Jaakko Veijonen (vas.),

Sokrates eli Leevi Honkonen, Aristoteles eli Atro Nykänen

ja Dimitro eli Perttu Nykänen (soittamassa bändissä kiipparia eli keybordia).

Myös henkilöhahmoissa oli moniulotteista särmää ja upeaa tulkintaa.
Hyviksiä musikaalissa edusti puolalainen motoristi
Geralt eli Niila Wuorenjuuri, jonka muhkea olemus ja hevirokkarin
rouhea ääni kannattelivat tarinaa tiukasti tässä ajassa.

Tarinan yhtenä koskettavimmista huippukohdista mieleen jäi soimaan Penen balladi "Oo siellä jossain mun", jonka Emily Stevens tulkitsi herkän huurteisella äänellään.Tarinan loppu on tietenkin onnellinen: pahikset saavat palkkansa ja epätoivon partaalla kituva Pene saa Odyn ja polttarikaverit kotiin. Huipentumana vietetään häät. Ja niin Pene ja Ody elävät elämäänsä onnellisina loppuun saakka, elleivät peräti ikuisesti! 

 

Kuvat Ella Kajaste

Teksti P. Poutanen