RISKINOTTOA, VAPAUTTA, KUNNIANHIMOA JA TAISTELUA LEIVÄSTÄ – ONKO YRITTÄJYYS TÄTÄ?

Yrittäjyyspäivä Porkkalan lukiossa 5.11.2014

Keskiviikkona 5.11.2014 vietettiin Porkkalan lukiossa yrittäjyyspäivää. Koko lukion yhteinen tilaisuus alkoi juhlasalissa klo 10.00. Puhujana tilaisuudessa oli kansanedustaja Pekka
Haavisto. Pekka Haaviston avauspuheenvuoron jälkeen oli paneelikeskustelu, jonka
osallistujina olivat Matti Vanhanen Perheyritysten liitosta sekä asianajaja Marcus Kevin MK-Law –asianajotoimistosta, toimittaja Leena Kylliäinen Verkkonummi.fi -verkkolehdestä sekä kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen. Paneelin vetäjänä toimii Porkkalan lukion opiskelija, Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja Henri Vähäranta.



Rehtori Matti Autero ja paneelikeskustelun vetäjänä toiminut
Porkkalan lukion opiskelija Henri Vähäranta toivottivat
 kansanedustaja Pekka Haaviston tervetulleeksi tilaisuuteen.
 



Jaksolla, jossa koulussamme vietettiin yrittäjyyspäivää, ryhmämme opiskeli historian ja yhteiskuntaopin opettajan Pirjo Westin vetämällä Tulevaisuus yrittäjänä -kurssilla. Suunnittelimme yhdessä, mitä kysymyksiä haluaisimme tehdä yrittäjyyspäivän paneelikeskustelun vieraille.
Kouluumme oli kutsuttu kirkkonummelalaisia yrittäjiä: lakiasiaintoimistoyrittäjä Marcus Kevin, kuntosaliyrittäjä Amin Asikainen ja verkkonummi.fi -sivustoa ylläpitävä Leena Kylliäinen. Lisäksi paneelikeskustelun neljäntenä jäsenenä oli Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.
 

Päivä alkoi liikuntasalissa, joka täyttyi nopeasti opiskelijoista ja opettajista. Avauspuheenvuoron piti kansanedustaja Pekka Haavisto. Hän lähestyi maailmanlaajuisesti yritysten yhteiskuntavastuuta ja korosti, kuinka yritykset ovat nykyään vaikutusvaltaisempia kuin valtioiden hallitukset. Haavisto otti esiin yritysten kansainvälisen vastuun luonnonvaroista, luonnosta ja siitä, etteivät yritykset tue esim. sotaa käyviä tahoja tai käytä lapsityövoimaa. Esimerkkinä hän kertoi Stora Enson tapauksesta, jossa alihankkijat Pakistanissa olivat käyttäneet lapsityövoimaa lasten kerätessä kartonkia kaatopaikalta. Stora Enso korjasi kuitenkin tilanteen rakentamalla koulun näille lapsille.

Haavisto korosti myös, että yritysten lisäksi yritysten työntekijöiden, kuluttajien ja kansalaisjärjestön tehtävä on myös valvoa, että yritykset toimivat vastuullisesti. Hänen mukaansa monipuolinen koulutus ja järjestöosaaminen luo myös kykyä toimia yrittäjänä. Hän itse oli jo nuorena kansalaisjärjestöissä ja esim. lehtikustannustoiminnassa.

Pekka Haaviston jälkeen paneelin jäsenet pääsivät ääneen. Paneelikeskustelua johti kurssimme opiskelija Henri Vähäranta, joka on myös Kirkkonummen Nuorisofoorumin puheenjohtaja. 

Henri Vähäranta veti paneelikeskustelua ja esitti kiperiä kysymyksiä
yrittäjyydestä. Keskustemassa ovat vasemmalta oikealle Amin Asikainen,
                                           Macus Kevin, Leena Kylliäinen ja Matti Vanhanen.                                        

Jokaisella paneelikeskusteluun tulleella yrittäjällä oli erilainen kertomus siitä, miksi hänestä tuli yrittäjä. Marcus Kevin kertoi, kuinka hänestä tuli yrittäjä oikeastaan vahingossa. Hänellä oli kuitenkin yrittäjyystaustaa perheestään ja jo opiskeluaikana hän suunnitteli kavereittensa kanssa lautapelin. Jotkut ihmettelivät, miksi hän lähti juristin koulutuksen saaneena. Menestymällä yrittäjänä hän pääsi näyttämään epäilijöille.

Amin Asikainen kertoi, kuinka hänen oli järkevämpää toimia yrittäjänä kuin palkansaajana. Näin hän pystyi myymään omaa osaamistaan ja hallinnoimaan omaa nimeään yrityksen avulla. Leena Kylliäinen puolestaan kertoi tehneensä aikoinaan vääriä valintoja ja hänellä oli puutteellinen CV. Hänen intohimonsa oli aina ollut kirjoittaminen ja toimittajan työ, ja niinpä hän työllisti itse itsensä.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen huomautti, kuinka perheyritykset ovat Suomen suurin yrityshautomo. Vaikka lapset eivät välttämättä jatka vanhempiensa perustamaa yritystä, he saavat kuitenkin esimerkin yrittäjyydestä ja saattavat sitten perustaa omia yrityksiään.

Maailma muuttuu nopeasti ja yritykset sen mukana. Yritykset suuntaavat niille aloille, joille on tarvetta ja yrittäjyyden myötä kansantalous kasvaa. Menestyvät yritykset tuovat vakautta Suomeen.

Tulevaisuuden yrittäjät saattavat toimia aivan eri aloilla kuin nykysukupolven yrittäjät. Tällä hetkellä suosikkialoja ovat Amin Asikaisen mukaan kauneus- terveys- ja hyvinvointiala. Vanhanen muistutti hoivapalvelujen kasvun merkityksestä yrittäjyydelle. Yrityksen perustamisen jälkeen on markkinoitava omaa yritystä, sillä ilman markkinointia tuote ei myy. Yrittäjän on oltava aina hereillä ja korjattava yrityksen epäkohtia pitääkseen sen kannattavana.

Lopuksi paneelikeskustelijoiden piti vastata yhdellä sanalla, mitä yrittäjyys on. Matti Vanhanen vastasi riskinottoa, Marcus Kevin vapautta, Leena Kylliäinen kunnianhimoa ja Amin Asikainen taistelua leivästä.

Päivä jatkui oppitunneilla, joissa opettajat käsittelivät yrittäjyyttä oman aineensa näkökulmasta. Lisäksi saatoimme käydä Rooma-ryhmän pop up -kahvilassa ja ostaa kemian tunnilla tehtyä saippuaa.

Teksti: Tulevaisuus yrittäjänä -kurssin opiskelijat

Kuvat: Janniina Isännäinen

 

DOES THE STEREOTYPICAL FINN EXIST?

MARTTI LEHTOSALO

First off, we’re going to discuss what IS a Finn.  What are the identifying characteristics of a Finn, and are there people that fit the description?

A stereotypical Finn is a broad term - whereas the term “perisuomalainen” could give an image of a person from Pohjanmaa, carrying a knife - we need to identify what are the prospects to look out for; A Finn is hardworking, honest, quiet, shy, bold and realistic – wouldn’t you agree?

Most Finns fit the European category on willingness to work; they wouldn’t want to. But the other half can be work-a-holic, and just grind a hundred-hour work week. I see these characteristics in people, and it seems the younger you are - and the less essential the work is to you - the less likely you are to do a whole lot. But the people in higher positions, like teachers, entrepreneurs, businessmen and other demanding occupations, seem to do more work than necessary. The answer: ambition. Of course we all have it, but working in a lower-end – better yet, a DEAD-end job - could be quite discouraging.

Honesty is big and I’ve been taught it since a kid, so over the years my morality and integrity have grown. I don’t like lying, I don’t accept lying, in a way, it is alien to me. I don’t lie myself. I try my best to remain honest. Again, these values have faded in the younger generations, but I cannot say that for sure. You see, mine ‘evolved’ over time, and hopefully the generation Y will see the importance.

When it comes to being quiet and shy, Finns are most likely in the top five of the world in the chosen path of obliviousness. We pass things by with the mindset “Well, I could help, but that’s none of my business”. This golden mindset got us where we are today. Also the apparent neutrality - that we practiced over the cold war – really shapes a Finn. In daily lives, it culminates in not smiling to strangers, not talking to strangers unless necessary, not LOOK at the strangers – no useless interaction. “Bah, others, what are they in for ME?”

Boldness – what can be said about it? We fought the Soviets during the second World War, our tiny nation against theirs. We didn’t give in like the Baltic countries did; we stood up for ourselves. That MUST be a brave thing to do, isn’t it? And we are proud of it! On a smaller scale: Finns do some crazy stuff, and care less. We all must have a perception that Finns are tough. But, there’s the Generation Y again.. They don’t seem that tough with their technology and their options of non-military service.  Again, we might be wrong, but Godspeed to those young crooks!

Realistic, the last term on the list. I haven’t met any too optimistic people, but neither are there too many pessimists either. I think Finns are quite realistic (Even with the whole Cold War dilemma, not so much on NATO).

Let’s see here, work-a-holic Finn, who seldom lies, who avoids unnecessary conversations, who is tough as nails and brave, but accesses the situation with a realistic view… Sound VERY Finnish to me. I bet this description fits many of us. So summa summarum: I believe a typical Finn does exist – in all of us.

Fin.

(Funny, pun intended)

KIELIÄ PORKKALAN LUKIOSSA

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettiin Kirkonkylän toimipisteessä kieli-iltapäivä 16.9. ja Masalassa kieliaamupäivä 17.9.

Näissä tilaisuuksissa opiskelijoille kerrottiin Porkkalan lukion kieliohjelmasta ja mahdollisuuksista tehdä erilaisia kielivalintoja. Tavoitteena oli innostaa opiskelijoita monipuolisiin kieliopintoihin. Lukiossamme voi opiskella lyhyenä kielenä espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää.

Opiskelijat pääsivät kokeilemaan käytännössä jokaisen tarjolla olevan lyhyen kielen opiskelua erilaisten innostavien tehtävien parissa. Kielivalintoja onkin tehty runsaasti ja lyhyen kielen aloittajia oli tänä vuonna lähes sata. 

Kaisa Kallio
englannin ja venäjän kielen lehtori
Porkkalan lukio

SUOMALAISIIN LISÄÄ LIIKETTÄ - SITÄ SUOMI TARVITSEE!

Kansallinen liikuntafoorumi teki jotain järkevää 1.10.2014 Yleisradion studiotalolla laatiessaan yleisen julkilausuman, jonka tavoitteeksi kirjattiin liikkeen lisääminen. Se on tulevan hallitusohjelman kärkitavoite.

Kansallisen liikuntafoorumin järjestivät yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Valtionneuvoston kanslia, Yleisradio Oy, Valo ja Suomen Olympiakomitea. Tapahtumaan osallistui lähes 300 kansallista vaikuttajaa.

Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Suomen liikkumattomuuden hinta on lähes 1-2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kohoavat entisestään.

ISTUVA PORKKALAN LUKIOLAINEN – HAASTA ITSESI LIIKKEEN LISÄÄMISEEN KOULUPÄIVÄN AIKANA!

Tutkimusten mukaan aikuiset suomalaiset viettävät keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan maaten, istuen tai seisten. Kevyeen aktiivisuuteen kuluu vajaat 20 % valveillaoloajasta, reippaaseen aktiivisuuteen 4% ja rasittavaan alle 1 %.Yleensä ihmisillä on taipumus yliarvioida omaa aktiivisuuttaan ja aliarvioida passiiviseen toimintaan käytettyä aikaa. Passiiviseen toimintaan käytetyn ajan realistinen hahmottaminen ja liikkeen lisääminen arkeen näyttävät olevan suomalaisten seuraava liikuntahaaste. Tarvitseehan ihminen unen ja ravinnon lisäksi fyysistä kuormitusta pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana.

ISTUVA PORKKALAN LUKION OPETTAJA - HAASTA ITSESI JA LISÄÄ LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄSI!

Martti Iivonen

liikunnan lehtori
Porkkalan lukio

 

MEPPI SAMPO TERHO VIERAILI PORKKALAN LUKIOSSA

Koulumme entinen opiskelija, perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho saapui perjantaina 25.4. lukioomme kertomaan Euroopan Unionista, sen hyödyistä ja haitoista sekä vastaamaan yleisön kysymyksiin. 

Hän painotti jo tilaisuuden alussa sijoittuvansa niiden euroskeptikkojen joukkoon, joiden tarkoituksena ei ole kaataa koko Euroopan unionia, vaan toimia liittovaltiota kannattavien federalistien vastavoimana. Terho katsoi, että he pyrkivät kehittämään unionia ja poistamaan siitä turha byrokratia.

Haastattelun alussa Terho kertoi hieman omasta arjestaan ja Euroopan Unionin rakenteesta. Hän voivotteli Strasbourgin ja Brysselin välillä kulkemisesta johtuvaa. Omista työtehtävistään Terho nosti esiin merkittävimpinä valiokunnat, joissa tehdään merkittävin valmisteleva työ. Euroopan parlamentissa on 20 valiokuntaa, joista Terho sanoi olleensa mukana muun muassa talousvaliokunnassa.

Terhon mielestä yksittäisen parlamentaarikon vaikutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Hänen mukaansa mepeiltä vaaditaan yli puoluerajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisten näkökulmien kunnioittamista, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Terho kertoi, että huomiota voi saada myös antamalla kärkeviä kommentteja. Hän kyseenalaisti tämän, sillä se vie harvoin asioita aidosti eteenpäin.

Terhoa pyydettiin myös ottamaan kantaa tämän päivän poliittisiin kriiseihin ja erityisesti Venäjän ja Ukrainan välillä käytävään selkkaukseen. Hän myönsi tilanteen olevan erityisesti Suomen kannalta erittäin hankala. Paljon puhutut talousrajoitteet olisivat nopeasti ajateltuna looginen ja helppo ratkaisu. Mutta koska Venäjä on Suomen tärkeä kauppakumppani ja erityisesti energian tuoja, Venäjä voisi kostaa ja asettaa meille omia rajoitteita. Sampo Terho pohti Venäjän pakotteiden asiaa myös unionin näkökulmasta ja painotti unionin laajuutta ja ideologioiden kirjoa: 28 jäsenvaltion unionissa jokaisella maalla on oma ulkopolitiikan linjansa.

Haastattelun loppupuolella Terholta kysyttiin, miten hän haluaisi muuttaa ja parantaa Euroopan unionia. Suureksi ongelmaksi Terho mainitsi unionin koon. Se on paisunut pienestä Hiili- ja Teräsyhteisöstä nykyiseksi 28 maan megaunioniksi, jonka hallinta on lähes mahdotonta. Suuri unioni vaatii suuren virkamieskoneiston, joka on Terhon mukaan äärimmäisen tehoton. Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa äänestyksissä, joita parlamentaarikoille kertyy vuoden aikana. Europarlamentissa äänestystilanne on Terhon mukaan usein turhan hektinen. Unionin suurimmaksi heikkoudeksi Terho kuitenkin nosti demokratiavajeen, jolla hän viittasi komission suureen valtaan Unionissa. Hän halusi myös tuoda EU:ta lähemmäksi kansalaista antamalla parlamentille lisää valtaa ja järjestämällä kansanäänestyksiä useammin.

Euroopan Unionin tulevaisuusnäkymistä Terho antoi varsin skeptisen kuvan ja pelkäsi, että hänen edustamansa euroskeptikkojen ryhmä kokee tappion ja Euroopan yhdentäminen voimistuu ja valtioiden parlamenttien oikeudet vähenevät entisestään.

Teksti Tommi Lehto 11AB Masalan opetuspiste

PORKKALAN LUKION OPISKELIJAT VIERAILIVAT EDUSKUNNASSA

Porkkalan lukion YH7-kurssilaiset Kirkonkylän ja Masalan opetuspisteistä tekivät tiistaina 22.4. opintoretken Helsinkiin. Vajaan kolmenkymmenen opiskelijan ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Westin kohteena oli eduskuntatalon vieressä sijaitseva Eduskunnan Kansalaisinfo eli tuttavallisemmin Pikkuparlamentti.

 

Vierailumme aluksi katsoimme eduskunnan esittelyvideon. Se antoi kuvan millaista eduskunnassa on ja miten siellä toimitaan. Videon jälkeen paikalle saapui vierailumme emäntä Päivi Lipponen. Lipponen on toisen kauden SDP:n kansanedustaja. Hän asuu Helsingissä ja on työskennellyt historian ja yhteiskuntaopin opettajana Eiran aikuislukiossa. 

Lipponen kertoi omasta taustastaan sekä miten hän on päätynyt eduskuntaan. Hän kiinnostui politiikasta erityisesti 1990-luvulla ja meni mukaan Helsingin kunnallispolitiikkaan. Hän korosti, kuinka vain itse vaikuttamalla voi saada tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä ja heidän aktiivisuudestaan.  

Päivi Lipponen kuuluu talousvaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa miettiä miten nuorisotyöttömyyttä voisi ehkäistä. Vierailumme näkökulmasta kiinnostavaa on se, että hän toimii tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on esimerkiksi hahmotella Suomen erilaisia tulevaisuuskuvia, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja nykyään erityisesti teknologiakehityksen vaikutuksia. Valiokunnassa pohditaan, millaisena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää. Muista valiokunnista poiketen se ei käsittele yleensä lakiehdotuksia. Sen sijaan tulkevaisuusvaliokunnan tavoitteena on oppia ennakoimaan Suomen kehitystä, ihmisten hyvinvointia, ammattien muutosta ja koko Suomen asemaa ja selviytymistä globaalissa maailmassa.

Lipponen kertoi esimerkiksi selluloosapohjaisista puuvillaa korvaavista kuiduista. Ne ovat ympäristöystävällisempiä, mutta niiden valmistamien on tällä hetkellä vielä kallista. Hän sanoi, että tämä olisi hyvä mahdollisuus parantaa Suomen taloutta, koska kuitua saadaan juuri puusta, jota meillä on paljon.

Saimme esittää kansanedustajalle myös kysymyksiä. Keskustelimme muun muassa siitä, miten Suomi säilyisi sellaisena maana, etteivät kaikki muuttaisi täältä pois. Suomen tulevaisuuden kannalta uudet innovaatiot ovat avainasemassa. Niiden avulla saadaan luotua uusia, korkeaa teknistä osaamista vaativia työpaikkoja. Rovio ja Supercell ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista työpaikoista. Päivi Lipponen totesi myös, että hän ei haluaisi pelotella tai masentaa meitä nuoria. Tästä huolimatta hän katsoi, että tulevaisuudessa on paljon epävarmuutta. Nuorten voi olla aiempaa vaikeampaa saada työtä. Voikin olla, että suomalaiset nuoret voivat joutua muuttamaan ulkomaille töiden perässä aivan kuten 1960-70-luvulla Suomen syrjäkyliltä lähdettiin tehdastyöhön Ruotsiin. Hän käski meitä unelmoimaan ja toteuttamaan unelmamme. Unelmien toteuttaminen vaatii myös työtä. Silloin kun hän opiskeli, tuskin kukaan meni lukion jälkeen opiskelemaan ulkomaille. Nyt EU:n myötä opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ovat toteutuneet.

UUSIA YLIOPPILAITA JA ITSENÄISYYTTÄ JUHLITTIIN PORKKALAN LUKIOSSA

Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin Masalan opetuspisteessä 5.12.2013.

Ylioppilaiksi valmistui yhteensä 25 abiturienttia lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta. 

 Ylioppilaan puheen piti Emmi Manninen Masalan opetuspisteestä. Puheessaan hän totesi: "Itsenäisyyden toteutumiseen ja ylioppilaaksi tulemiseen on vaadittu hyvin samankaltaisia asioita: rohkeutta, sisua, päättäväisyyttä ja periksi antamattomuutta." Hän jatkoi, että itsenäinen Suomi on lunastettu uhrauksin ja rakennettu kovalla työllä, ja samaa kovaa työtä ja valintoja on vaadittu myös opiskeluun liittyvissä haasteissa. Lopuksi hän esitti lämpimät kiitoksensa kaikille ja hyvästeli yleisönsä sanoin: "Itsenäisen Suomen ylpeinä ylioppilaina me voimme hyvästellä Teidät, arvoisa juhlaväki. Me olemme työmme tehneet ja päässeet tämän kaiken kunnialla läpi."

 

 

 Juhlan kunniavieraat Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston
 jäsenet Aaro Hussi, Jussi Luutonen ja Raimo Elonsalo
saivat sinivalkoiset kukat airut Oona Pulkkiselta.

Jean Sibeliuksen Intermezzon

tahdissa toivat airuet juhlavassa 

kulkueessa lakitettavat abiturientit saliin. 

Airueina toimivat Masalan opetuspisteen 

opiskelijat Minna Pihlava ja Antti Saari, 

Oona Pulkkinen ja Jonathan Eklund 

sekä Lilian Timonen ja Sami Rönnberg.

Antti Saari ja Minna Pihlava johdattavat 

abiturientit juhlaan.

 

Airut Jonathan Eklundilla oli

kunniatehtävä luotsata lakitetut leidit

turvallisesti lavalta piikkikorkoineen.

 Juhlassa kuultiin kolme hienoa musiikkiesitystä. 

Silmu Räsänen Kirkonkylän opetuspisteestä
ihastutti yleisöä tulkinnallaan von Gluckin Melodiasta.

 

 

 Kirkonkylän opetuspisteen kuoro Chorus Studiensis
esitti musiikin lehtori Satu Jämsän johdolla

Jukka Kuoppamäen laulun Sininen ja valkoinen
sekä Jean Sibeliuksen Finlandian. 

Juhlassa nähtiin Masalan opetuspisteen opiskelijoiden multimediaesitys, 

jonka vaikuttavat kuvat oli ottanut Janniina Isännäinen. 

Musiikin kuvaesitykseen oli säveltänyt Dario Taddeo.

  

Lopuksi laulettiin Maamme. 

Kuvassa vasemmalta rehtori Matti Autero 

yhdessä kunniavieraiden 

ja opetustoimen johtaja Jukka Pietisen kanssa

virittäytyvät myös itsenäisyyspäivän 2013 viettoon.

Kaikki kuvat Janniina Isännäinen, 12AM Masalan opetuspiste