KIELIÄ PORKKALAN LUKIOSSA

Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettiin Kirkonkylän toimipisteessä kieli-iltapäivä 16.9. ja Masalassa kieliaamupäivä 17.9.

Näissä tilaisuuksissa opiskelijoille kerrottiin Porkkalan lukion kieliohjelmasta ja mahdollisuuksista tehdä erilaisia kielivalintoja. Tavoitteena oli innostaa opiskelijoita monipuolisiin kieliopintoihin. Lukiossamme voi opiskella lyhyenä kielenä espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää.

Opiskelijat pääsivät kokeilemaan käytännössä jokaisen tarjolla olevan lyhyen kielen opiskelua erilaisten innostavien tehtävien parissa. Kielivalintoja onkin tehty runsaasti ja lyhyen kielen aloittajia oli tänä vuonna lähes sata. 

Kaisa Kallio
englannin ja venäjän kielen lehtori
Porkkalan lukio

SUOMALAISIIN LISÄÄ LIIKETTÄ - SITÄ SUOMI TARVITSEE!

Kansallinen liikuntafoorumi teki jotain järkevää 1.10.2014 Yleisradion studiotalolla laatiessaan yleisen julkilausuman, jonka tavoitteeksi kirjattiin liikkeen lisääminen. Se on tulevan hallitusohjelman kärkitavoite.

Kansallisen liikuntafoorumin järjestivät yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion liikuntaneuvosto, Valtionneuvoston kanslia, Yleisradio Oy, Valo ja Suomen Olympiakomitea. Tapahtumaan osallistui lähes 300 kansallista vaikuttajaa.

Liikkumattomuus uhkaa kansakunnan elinvoimaa ja alentaa Suomen kilpailukykyä. Suomen liikkumattomuuden hinta on lähes 1-2 miljardia euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena, liikkumattomuudesta aiheutuvat kustannukset kohoavat entisestään.

ISTUVA PORKKALAN LUKIOLAINEN – HAASTA ITSESI LIIKKEEN LISÄÄMISEEN KOULUPÄIVÄN AIKANA!

Tutkimusten mukaan aikuiset suomalaiset viettävät keskimäärin 76 % valveillaoloajastaan paikallaan maaten, istuen tai seisten. Kevyeen aktiivisuuteen kuluu vajaat 20 % valveillaoloajasta, reippaaseen aktiivisuuteen 4% ja rasittavaan alle 1 %.Yleensä ihmisillä on taipumus yliarvioida omaa aktiivisuuttaan ja aliarvioida passiiviseen toimintaan käytettyä aikaa. Passiiviseen toimintaan käytetyn ajan realistinen hahmottaminen ja liikkeen lisääminen arkeen näyttävät olevan suomalaisten seuraava liikuntahaaste. Tarvitseehan ihminen unen ja ravinnon lisäksi fyysistä kuormitusta pysyäkseen terveenä ja hyvinvoivana.

ISTUVA PORKKALAN LUKION OPETTAJA - HAASTA ITSESI JA LISÄÄ LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄSI!

Martti Iivonen

liikunnan lehtori
Porkkalan lukio

 

MEPPI SAMPO TERHO VIERAILI PORKKALAN LUKIOSSA

Koulumme entinen opiskelija, perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho saapui perjantaina 25.4. lukioomme kertomaan Euroopan Unionista, sen hyödyistä ja haitoista sekä vastaamaan yleisön kysymyksiin. 

Hän painotti jo tilaisuuden alussa sijoittuvansa niiden euroskeptikkojen joukkoon, joiden tarkoituksena ei ole kaataa koko Euroopan unionia, vaan toimia liittovaltiota kannattavien federalistien vastavoimana. Terho katsoi, että he pyrkivät kehittämään unionia ja poistamaan siitä turha byrokratia.

Haastattelun alussa Terho kertoi hieman omasta arjestaan ja Euroopan Unionin rakenteesta. Hän voivotteli Strasbourgin ja Brysselin välillä kulkemisesta johtuvaa. Omista työtehtävistään Terho nosti esiin merkittävimpinä valiokunnat, joissa tehdään merkittävin valmisteleva työ. Euroopan parlamentissa on 20 valiokuntaa, joista Terho sanoi olleensa mukana muun muassa talousvaliokunnassa.

Terhon mielestä yksittäisen parlamentaarikon vaikutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat. Hänen mukaansa mepeiltä vaaditaan yli puoluerajojen tapahtuvaa verkostoitumista ja toisten näkökulmien kunnioittamista, jotta he saisivat äänensä kuuluviin. Terho kertoi, että huomiota voi saada myös antamalla kärkeviä kommentteja. Hän kyseenalaisti tämän, sillä se vie harvoin asioita aidosti eteenpäin.

Terhoa pyydettiin myös ottamaan kantaa tämän päivän poliittisiin kriiseihin ja erityisesti Venäjän ja Ukrainan välillä käytävään selkkaukseen. Hän myönsi tilanteen olevan erityisesti Suomen kannalta erittäin hankala. Paljon puhutut talousrajoitteet olisivat nopeasti ajateltuna looginen ja helppo ratkaisu. Mutta koska Venäjä on Suomen tärkeä kauppakumppani ja erityisesti energian tuoja, Venäjä voisi kostaa ja asettaa meille omia rajoitteita. Sampo Terho pohti Venäjän pakotteiden asiaa myös unionin näkökulmasta ja painotti unionin laajuutta ja ideologioiden kirjoa: 28 jäsenvaltion unionissa jokaisella maalla on oma ulkopolitiikan linjansa.

Haastattelun loppupuolella Terholta kysyttiin, miten hän haluaisi muuttaa ja parantaa Euroopan unionia. Suureksi ongelmaksi Terho mainitsi unionin koon. Se on paisunut pienestä Hiili- ja Teräsyhteisöstä nykyiseksi 28 maan megaunioniksi, jonka hallinta on lähes mahdotonta. Suuri unioni vaatii suuren virkamieskoneiston, joka on Terhon mukaan äärimmäisen tehoton. Tämä näkyy esimerkiksi lukuisissa äänestyksissä, joita parlamentaarikoille kertyy vuoden aikana. Europarlamentissa äänestystilanne on Terhon mukaan usein turhan hektinen. Unionin suurimmaksi heikkoudeksi Terho kuitenkin nosti demokratiavajeen, jolla hän viittasi komission suureen valtaan Unionissa. Hän halusi myös tuoda EU:ta lähemmäksi kansalaista antamalla parlamentille lisää valtaa ja järjestämällä kansanäänestyksiä useammin.

Euroopan Unionin tulevaisuusnäkymistä Terho antoi varsin skeptisen kuvan ja pelkäsi, että hänen edustamansa euroskeptikkojen ryhmä kokee tappion ja Euroopan yhdentäminen voimistuu ja valtioiden parlamenttien oikeudet vähenevät entisestään.

Teksti Tommi Lehto 11AB Masalan opetuspiste

PORKKALAN LUKION OPISKELIJAT VIERAILIVAT EDUSKUNNASSA

Porkkalan lukion YH7-kurssilaiset Kirkonkylän ja Masalan opetuspisteistä tekivät tiistaina 22.4. opintoretken Helsinkiin. Vajaan kolmenkymmenen opiskelijan ja yhteiskuntaopin opettaja Pirjo Westin kohteena oli eduskuntatalon vieressä sijaitseva Eduskunnan Kansalaisinfo eli tuttavallisemmin Pikkuparlamentti.

 

Vierailumme aluksi katsoimme eduskunnan esittelyvideon. Se antoi kuvan millaista eduskunnassa on ja miten siellä toimitaan. Videon jälkeen paikalle saapui vierailumme emäntä Päivi Lipponen. Lipponen on toisen kauden SDP:n kansanedustaja. Hän asuu Helsingissä ja on työskennellyt historian ja yhteiskuntaopin opettajana Eiran aikuislukiossa. 

Lipponen kertoi omasta taustastaan sekä miten hän on päätynyt eduskuntaan. Hän kiinnostui politiikasta erityisesti 1990-luvulla ja meni mukaan Helsingin kunnallispolitiikkaan. Hän korosti, kuinka vain itse vaikuttamalla voi saada tuloksia. Muutos lähtee tavallisista ihmisistä ja heidän aktiivisuudestaan.  

Päivi Lipponen kuuluu talousvaliokuntaan, jonka tehtävänä on muun muassa miettiä miten nuorisotyöttömyyttä voisi ehkäistä. Vierailumme näkökulmasta kiinnostavaa on se, että hän toimii tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Tulevaisuusvaliokunnan tehtävä on esimerkiksi hahmotella Suomen erilaisia tulevaisuuskuvia, kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja nykyään erityisesti teknologiakehityksen vaikutuksia. Valiokunnassa pohditaan, millaisena suomalainen hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää. Muista valiokunnista poiketen se ei käsittele yleensä lakiehdotuksia. Sen sijaan tulkevaisuusvaliokunnan tavoitteena on oppia ennakoimaan Suomen kehitystä, ihmisten hyvinvointia, ammattien muutosta ja koko Suomen asemaa ja selviytymistä globaalissa maailmassa.

Lipponen kertoi esimerkiksi selluloosapohjaisista puuvillaa korvaavista kuiduista. Ne ovat ympäristöystävällisempiä, mutta niiden valmistamien on tällä hetkellä vielä kallista. Hän sanoi, että tämä olisi hyvä mahdollisuus parantaa Suomen taloutta, koska kuitua saadaan juuri puusta, jota meillä on paljon.

Saimme esittää kansanedustajalle myös kysymyksiä. Keskustelimme muun muassa siitä, miten Suomi säilyisi sellaisena maana, etteivät kaikki muuttaisi täältä pois. Suomen tulevaisuuden kannalta uudet innovaatiot ovat avainasemassa. Niiden avulla saadaan luotua uusia, korkeaa teknistä osaamista vaativia työpaikkoja. Rovio ja Supercell ovat hyviä esimerkkejä uudenlaisista työpaikoista. Päivi Lipponen totesi myös, että hän ei haluaisi pelotella tai masentaa meitä nuoria. Tästä huolimatta hän katsoi, että tulevaisuudessa on paljon epävarmuutta. Nuorten voi olla aiempaa vaikeampaa saada työtä. Voikin olla, että suomalaiset nuoret voivat joutua muuttamaan ulkomaille töiden perässä aivan kuten 1960-70-luvulla Suomen syrjäkyliltä lähdettiin tehdastyöhön Ruotsiin. Hän käski meitä unelmoimaan ja toteuttamaan unelmamme. Unelmien toteuttaminen vaatii myös työtä. Silloin kun hän opiskeli, tuskin kukaan meni lukion jälkeen opiskelemaan ulkomaille. Nyt EU:n myötä opiskelu- ja harjoittelumahdollisuudet ovat toteutuneet.

UUSIA YLIOPPILAITA JA ITSENÄISYYTTÄ JUHLITTIIN PORKKALAN LUKIOSSA

Porkkalan lukion ylioppilas- ja itsenäisyysjuhlaa vietettiin Masalan opetuspisteessä 5.12.2013.

Ylioppilaiksi valmistui yhteensä 25 abiturienttia lukion päivälinjalta ja aikuislinjalta. 

 Ylioppilaan puheen piti Emmi Manninen Masalan opetuspisteestä. Puheessaan hän totesi: "Itsenäisyyden toteutumiseen ja ylioppilaaksi tulemiseen on vaadittu hyvin samankaltaisia asioita: rohkeutta, sisua, päättäväisyyttä ja periksi antamattomuutta." Hän jatkoi, että itsenäinen Suomi on lunastettu uhrauksin ja rakennettu kovalla työllä, ja samaa kovaa työtä ja valintoja on vaadittu myös opiskeluun liittyvissä haasteissa. Lopuksi hän esitti lämpimät kiitoksensa kaikille ja hyvästeli yleisönsä sanoin: "Itsenäisen Suomen ylpeinä ylioppilaina me voimme hyvästellä Teidät, arvoisa juhlaväki. Me olemme työmme tehneet ja päässeet tämän kaiken kunnialla läpi."

 

 

 Juhlan kunniavieraat Espoon sotaveteraanien Kirkkonummen jaoston
 jäsenet Aaro Hussi, Jussi Luutonen ja Raimo Elonsalo
saivat sinivalkoiset kukat airut Oona Pulkkiselta.

Jean Sibeliuksen Intermezzon

tahdissa toivat airuet juhlavassa 

kulkueessa lakitettavat abiturientit saliin. 

Airueina toimivat Masalan opetuspisteen 

opiskelijat Minna Pihlava ja Antti Saari, 

Oona Pulkkinen ja Jonathan Eklund 

sekä Lilian Timonen ja Sami Rönnberg.

Antti Saari ja Minna Pihlava johdattavat 

abiturientit juhlaan.

 

Airut Jonathan Eklundilla oli

kunniatehtävä luotsata lakitetut leidit

turvallisesti lavalta piikkikorkoineen.

 Juhlassa kuultiin kolme hienoa musiikkiesitystä. 

Silmu Räsänen Kirkonkylän opetuspisteestä
ihastutti yleisöä tulkinnallaan von Gluckin Melodiasta.

 

 

 Kirkonkylän opetuspisteen kuoro Chorus Studiensis
esitti musiikin lehtori Satu Jämsän johdolla

Jukka Kuoppamäen laulun Sininen ja valkoinen
sekä Jean Sibeliuksen Finlandian. 

Juhlassa nähtiin Masalan opetuspisteen opiskelijoiden multimediaesitys, 

jonka vaikuttavat kuvat oli ottanut Janniina Isännäinen. 

Musiikin kuvaesitykseen oli säveltänyt Dario Taddeo.

  

Lopuksi laulettiin Maamme. 

Kuvassa vasemmalta rehtori Matti Autero 

yhdessä kunniavieraiden 

ja opetustoimen johtaja Jukka Pietisen kanssa

virittäytyvät myös itsenäisyyspäivän 2013 viettoon.

Kaikki kuvat Janniina Isännäinen, 12AM Masalan opetuspiste

PORKKALAN LUKION MUSAPROJEKTI 2013 "DREAMWORLD – UNIMAAILMA" VANGITSEE YLEISÖN!

 

Money makes the world go round!

Unimaailman kuningatar Anastasiana Henna Hämäläinen.

 

Tiistaina 12.11.2013 oli Porkkalan lukion musikaalin esitys. Musikaalin ovat tehneet MUX05- kurssin oppilaat. Oppilaat ovat itse sanoittaneet kappaleet klassikkoiskelmiin. Esityksiä säesti oppilaista koottu bändi: Robert Jansson, kitara, Atro Nykänen, basso, Mikael Nyström, rummut, sekä kosketinsoittimissa Perttu Nykänen ja Elsa Huumonen.

Musikaali käsitteli muun muassa unimaailmaa, ystävyyssuhteita, rakkautta ja kiusaamista.
Tarinassa joukko nuoria joutuu unimaailmaan, koska yksi ryhmän jäsen Kimi ei ole maksanut kaverilleen velkojaan takaisin. Lisäksi Kim kiusaa Kössi-nimistä tyttöä, joka änkyttää. Kim on myös huonoissa väleissä vanhempiinsa.

 

Kimi (Ilkka Frestadius) ja Kössi (Sara Suojalehto) 

Unimaailman vankeina Areksen eli Niila Vuorenjuuren sieppaamina.

 

Rangaistuksena Kimi joutuu Unimaailmaan, jossa hän tapaa uudelleen kaikki todellisen maailman kaverinsa. Unimaailmassa nuoret joutuvat työskentelemään vankeina rahapajassa. He tekevät Unimaailman valuuttaa kuningatar Anastasialle, joka on paha ja ahne.

Unimaailmassa Kimi oppii ystävyyden merkityksen ja kunnioittamaan ja arvostamaan ystäviään. Tosielämässä Kimi on ollut rahanahne, mutta Unimaailmassa hän oppii, että raha ei tuo onnea.

Unimaailma on paha painajainen, josta nuoret onnistuvat lopulta karkaamaan takaisin vapauteen ja todellisuuteen. Todellisuudessa Kimi on nyt oppinut läksynsä ja huomannut Kössin olevan mahtavaa seuraa. Lopuksi Kimi ihmettelee, oliko painajainen totta vai tapahtuiko kaikki vain hänen mielessään. Tähän katusoittaja vastaa, että vaikka kaikki olisi tapahtunut vain Kimin pään sisässä, se ei olisi tehnyt siitä vähemmän todellista.

 

 

 

 

 

Musikaali oli hienosti toteutettu ja todisti taas yhden asian. Meillä täällä Porkkalan lukiossa on mielettömän lahjakkaita opiskelijoita. Kimin roolin esitti upeasti Ilkka Frestadius, Kössin keskeistä roolia tulkitsi Sara Suojalehto.

Atte Frestadiuksella (kuvassa) oli merkittävä ja haastava kaksoisrooli todellisen elämän katusoittajana ja toisaalta Unimaailman oppaana Siddhartana.

 

 

 

Kimin ja Kössin ystävyyden laulu

" You make it real for me".

 

Kaikki muutkin esiintyjät olivat uskottavia ja luontevia rooleissaan. Lauluesitykset olivat hienosti tulkittuja. Erityisen kiitoksen ansaitsevat ohjaava opettaja musiikin lehtori Satu Jämsä ja äänistä ja teknisestä toteutuksesta vastanneet Tero Toivio, Jesse Vainio ja Juuso Hänninen.

 

Kiitos koko musikaalin tiimille käsikirjoituksesta,

puvustuksesta, lavastuksesta ja esityksestä!

Äärimmäisenä vasemmalla musiikin lehtori Satu Jämsä.

Teksti
Emma Mäkiä
Masalan opetuspiste
verkkolehti Taukotilan toimittaja

Kuvat
Emma Lehtinen
Masalan opetuspiste
verkkolehti Taukotilan toimittaja

 

 

SYYSTUNNELMIA

Kuvat ja tekstit Janniina  Isännäinen

 

On the darkest hour everything becomes clear enough to be seen.

 

 

All they see is the perfect life and not the things hidden behind of it.

 

 

Missing the past summer.