PÄÄMINISTERI SAI PORKKALAN LUKION OPISKELIJOILTA ARVOSANAKSI 10!

Pääministeri Alexander Stubb vieraili Porkkalan lukiossa 14.4.2015 ja valloitti rennolla, helposti  lähestyttävällä tyylillään opiskelijat. Vierailunsa teemaksi pääministeri oli valinnut nuoria puhuttelevan aiheen "Mieli, keho ja oppiminen". Porkkalan lukio sai kunnian olla pääministerin 151. vierailukohde.

Pääministeri kertoi aluksi nuoruutensa opiskeluvalinnoista. Isä oli kehottanut opiskelemaan kieliä,  mutta kaksikielisen kodin kasvattia kiinnosti kouluaikana omien sanojen mukaan enemmän "urheilu, keskiolut ja tytöt". Lukion keskiarvo oli kuitenkin kohtuullinen 8, ja ylioppilaslakin Alexander painoi päähänsä M:n paperein. Pääministeriys ei ollut urahaaveena, vaan Alexander halusi ensin jääkiekkoilijaksi ja sitten golfaajaksi. Golfin innoittamana hän lähti Yhdysvaltoihin opiskelemaan mutta huomasi, ettei golf ehkä olekaan hänen päälajinsa ja halusi luoda uraa tutkijana. Myöhemmin hänelle kirkastui, että hän haluaa vaikuttaa ja virkamiehenä se on mahdollista. Kansainvälinen ura  EU:ssa ja vuonna 2008 silloisen pääministerin Jyrki Kataisen kutsu saapua Suomeen ulkoministerin pestiin muovasivat nousujohteista uraa poliitikkona.  Alexanderin isä tosin totesi pojalleen, että ihminen ryhtyy poliitikoksi, jos ei muuta työtä saa. Tämä "muu työ" sai uuden käänteen, kun Alexander Stubb peri pääministerin manttelin Jyrki Kataiselta.

Pääministerin teesi nro 1: Koulussa ollaan siksi, että opitaan ajattelemaan!

Pääministeri korosti, että opiskelussa ja elämässä on aina pidettävä mieli avoinna, aina pitää oppia jotain uutta ja olla utelias. Stubb sanoi itse oppivansa uutta joka päivä mm. kirjoittamalla, lukemalla ja puhumalla.

Pääministerin teesi nro 2: Kun keho voi hyvin, mieli on virkeä!

Jotta nuoret jaksavat kohdata elämässään ja opinnoissaan haasteita, on pääministerin mukaan tärkeää, että keho voi hyvin. Kun keho voi hyvin, mieli on virkeä. Pääministeri korosti, että molempia pitää  hoitaa, jotta saa "hyvän fiiliksen ja onnellisen mielen". Jotta keho ja mieli voivat hyvin, on uni pääministerin mukaan erittäin tärkeää eikä sitä saa laiminlyödä. Ruokavalion tulisi olla elämäntapa, pitäisi syödä terveellisesti ja unohtaa dieetit. Liikuntaa ei saa unohtaa, tunti liikuntaa päivässä antaa kaksi tuntia lisäenergiaa päivään. Liikuntamuodon pitää olla sellaista, joka sopii juuri itselle, olipa se tanssia, pyöräilyä, uimista tai saliharjoittelua. Pääministeri kertoi itse tarvitsevansa kahdeksan tuntia unta vuorokaudessa, ja kuusi kertaa päivässä hän nauttii terveellistä, hyvää ravintoa. "Se, miltä keho näyttää, ei ole tärkeää. Sillä on väliä, miltä tuntuu!" pääministeri tähdensi. "Annettuja asioita ei voi muuttaa, mullakin on hirveät kulmahampaat", nauratti Stubb opiskelijoita.

Pääministerin teesi nro 3: Usko, unelmoi, uurasta ja onnistu!

"Muista kuunnella aina sydäntäsi", rohkaisi pääministeri opiskelijoita ja tähdensi, että elämänsuunta pitää valita itse omista lähtökohdista ja pyrkiä kohti omia tavoitteita. Jos on esim. taiteellisesti lahjakas, kannattaa valita ura taiteen parissa, jos on urheilullisesti suuntautunut, kannattaa noudattaa sen viitoittamaa tietä.



Opiskelijat esittivät ytimekkäitä kysymyksiä pääministerille

Opiskelijat saivat tilaisuuden kysyä pääministeriltä heitä kiinnostavista ja askarruttavista asioista. Kysymykseen, miten pääministeri käsittelee mediaa, Stubb vastasi, että ei tunnu kivalta, kun kirjoitetaan pahasti. Hän korosti, että pitää olla polte ja maailmanparannusfiilis, että politiikassa voi olla mukana, vaikka välillä olisikin "valtakunnan kusitolppa". Hyvältä pääministeristä tuntuu silloin, kun julkisuudessa kirjoitetaan rakentavasti. Hän totesi julkisen roolin pääministerinä olevan varsin erilainen kuin privaattiminä Alexander Stubb, mutta sanoi kuitenkin aina yrittävänsä olla oma itsensä.

Kysymykseen, onko Alexander Stubb mielestään onnistunut pääministerinä, Stubb totesi, että kysymykseen on vaikea vastata, mutta arvioi osittain onnistuneensa ja osittain epäonnistuneensa, sillä hallitus harvoin pelaa joukkueena.

Kysymykseen, kuuluvatko uskonto ja politiikka yhteen, Stubb vastasi, että hänen mielestään eivät kuulu ja ne on pidettävä erillään. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa uskonto ei politiikassa näy, paitsi ehkä arvopohjassa, joka on ollut perinteisesti protestanttinen ja kristillinen.

Kiinnostuneita oltiin, mitä nuorille ajankohtaisia asioita Kokoomus ajaa politiikassa. Vastauksessaan pääministeri korosti, että koulutuksen, sivistyksen ja oppimisen kautta Suomi nousee. On tärkeää, että opintotukijärjestelmä tukee nopeaa valmistumista ja nuoret pääsisivät nykyistä aiemmin työelämään. Nuoria koskettava kysymys oli myös se, miten pääministerin mielestä pitäisi tukea nuoria yrittäjiä. Pääministerin vastaus oli: "Vähemmän veroja, vähemmän sääntelyä."

Lopuksi opiskelijat latasivat pääministerin vastattavaksi tiukkoja kysymyksiä energiapolitiikasta,  Nato-jäsenyydestä ja Venäjän uhasta. Pääministerin vastaukset olivat johdonmukaisesti samoja, joita hän on joutunut toistamaan yhä uudestaan sekä medialle että vaalidebattien yhteydessä. Energiapoliittisena ratkaisuna suunnitteilla oleva ydinvoimala ja Fennovoiman ja Rosatomin yhteistyö ei Stubbin mukaan lisää Suomen Venäjä-riippuvuutta vaan päinvastoin lisää Suomen sähköomavaraisuutta. Mitä tulee Nato-jäsenyyteen, vastaus oli tuttu: pääministerin mukaan varsinkin tämänhetkisestä turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo vuonna 1995. Pääministeri korosti, että Nato-jäsenyydelle tarvitaan kuitenkin selkeä poliittinen kannatus ja kansallinen tuki. Venäjää ei pääministeri Alexander Stubb pidä Suomen sotilaallisena uhkana. Pääministeriä huolestuttaa sen sijaan Venäjän heikko taloudellinen tilanne, koska Venäjä on Suomen suurimpia kauppakumppaneita.

Pääministeri Alexander Stubb sai vierailustaan kiitokseksi raikuvat aplodit. Opiskelijoiden arvio pääministeristä ja hänen vierailustaan oli hyvin myönteinen. Pääministeri sai Porkkalan lukiosta opiskelijoilta päättöarvosanaksi 10!

Rehtori Matti Autero kiitti pääministeriä mielenkiintoisesta vierailusta.

Teksti: Päivi Poutanen, lehtori, ohjaava mediaopettaja

Kuvat: Janniina Isännäinen ja Mia Mattila, mediaopiskelijat



SIBELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ 150 VUOTTA

8. joulukuuta 2015 juhlitaan kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen 150. syntymäpäivää.

Lapsuus ja nuoruus

Jean Sibelius syntyi 8. joulukuuta vuonna 1865 ruotsinkieliseen kotiin. Suomi vuonna 1865 oli hyvin erilainen kuin se kotimaa, jossa elämme tällä hetkellä. Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta osana Venäjän keisarikuntaa ja väestöä oli alle puolet nykyhetkestä. Sibeliuksen syntymävuonna ainoiksi laillisiksi rahoiksi tulivat hopeamarkka sekä hopearupla. Suomen ensimmäiset poliittiset ryhmät syntyivät 1860-luvulla yhteiskunnallisen toiminnan vapautuessa. Sibeliuksen lapsuusvuosina koettiin suuret nälkävuodet, Suomen historian viimeisin nälänhätä. Pelkästään vuoden 1868 aikana menehtyi 137 700 henkeä.

Sibelius harrasti lapsesta asti musiikkia kahden sisarensa kanssa, joiden kanssa hän myös nuoruudessaan perusti kamarimusiikkitrion. Hän kävi koulua Hämeenlinnan normaalilyseossa, jonka aikana hänestä tuli kaksikielinen. Sibelius pääsi ylioppilaaksi vuonna 1885, tasan 130 vuotta aikaisemmin kuin nyt vuonna 2015 ylioppilaiksi kirjoittavat. Hänen oli tarkoitus aloittaa lakimiehen opinnot, mutta hän keskeytti opintonsa ensimmäisen vuoden jälkeen ja kiinnitti huomionsa musiikkiinsa opiskellen mm. Berliinissä ja Wienissä. Sibelius aloitti jo lapsena musiikkinsa parissa ja jatkoi säveltämistään luoden itselleen paikan Suomen historiassa.

Teokset ja elämäntyö

Sibelius sävelsi yli viiden vuosikymmenen ajan. Sibeliuksen merkitys niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on suuri. Häntä pidetäänkin suomalaisen musiikin perustajana. Tiettävästi Sibeliuksen viimeinen julkinen sävellys on Akseli Gallén-Kallelan hautajaisiin syntynyt surusoitto uruille, joka Sibeliuksen vaimon Aino Sibeliuksen mukaan perustuu kahdeksanteen sinfoniaan, jota Sibelius ei kuitenkaan ikinä saattanut loppuun. Hänen sävellyksistään tunnetuimpia myös kansainvälisesti ovat mm. Valse triste ja Finlandia. Alun alkaen Finlandia kuului sävelrunoon Historiallisia kuvia. Myöhemmin Sibelius sovitti Finlandian erilliseksi hymniksi kuorolle. Sanat hymniin kirjoitti V. A. Koskenniemi.

Etenkin Finlandialla on ollut suuri merkitys kansallisen identiteetin ja kansallistunteen kohottajana. Finlandiassa, joka ilmestyi vuonna 1900, Sibelius halusi kuvata Suomen heräämistä ja taistelutahtoa.1900-luvun alussa Suomi kärsi sortovuosista, jolloin Venäjän keisarikunta pyrki venäläistämään Suomea.

Jean Sibelius oli ensimmäinen suomalainen säveltäjä, joka saavutti vakavaa maailmanlaajuista menestystä. Hänet mainitaan usein historiankirjoituksissa yhtenä aikansa merkittävimmistä säveltäjistä. Sibeliusta ja hänen sävellyksiään pidetäänkin yhtenä kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista, jotka ovat myös levittäneet tietoa ja mielikuvia suomalaisuudesta kansainväliselle tasolle.

Katso alla olevasta linkistä Aho & Soldanin filmi Sibeliuksesta.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/06/jean-sibelius-kodissaan

Sibeliuksen kotipaikkana oli Tuusulan rantatielle rakennettu Ainola. Yllä olevassa kuvassa Ainolan pihalla on Jean Sibelius perheineen. Tuusulan rantatien taiteilijayhteisöön kuuluivat Sibeliuksen lisäksi Suomen taiteen kultakauden suuret nimet: kultataidemaalarit Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt, kirjailija Juhani Aho sekä runoilija J.H. Erkko.

Jean Sibelius kuoli Ainolassa 20.syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias. Muutama vuosi aikaisemmin Sibelius kamppaili kahdeksannen sinfonian tekemisen kanssa, ja vanhemmiten hänen itsekritiikkinsä kasvoi jo kohtuuttoman suureksi. Sibeliuksen viimeinen tunnettu julkinen sävellys on Akseli Gallen-Kallelan hautajaisiin syntynyt Surusoitto uruille, joka liittyy kahdeksannen sinfonian materiaaliin.

Kuollessaan Sibelius oli 90 vuoden aikana nähnyt ja kokenut Venäjän keisarikunnan loiston ja vallankumouksen tuulet, Suomen itsenäistymisen ja katkeran sisällissodan, ”iloisen” 20-luvun, 1930-luvun pula-ajan sekä talvisodan ja jatkosodan. 1950-luvulle tultaessa Sibelius eli Suomessa, joka juhli 1952 olympialaisia ja poliittisesti eli uutta reaalipolitiikan aikaa Paasikiven ja Kekkosen hengessä. Sodan hävinneenä osapuolena Sibelius ja Suomi olivat menettäneet laajat maa-alueet mutta vuonna 1956 saaneet takaisin Porkkalan parenteesin aikaisen alueen.

Sibeliuksen kuolema noteerattiin ympäri maailmaa, ja mm. Yhdistyneiden kansakuntien kokous piti hiljaisen hetken Sibeliuksen muistolle. Puheenjohtaja Sir Leslie Munron mukaan Sibelius kuului koko maailmalle ja rikastutti musiikillaan hän koko ihmissuvun elämää. Sibelius haudattiin rakastamaansa Ainolan puutarhaan.

Sibelius elää sydämissä ja musiikissa

Jean Sibelius on useilla sävellyksillään ansainnut paikkansa suomalaisten muistoissa. Vaikkemme useiden muiden suomalaisten tavoin ole eläneet Jean Sibeliuksen ajalla, on hän kuitenkin löytänyt tiensä useisiin muistoihimme. Ensimmäiset muistot ovat jo ala-aste-ajoilta, kun musiikin tunneilla opettelimme tunnistamaan Sibeliuksen kuuluisimpia sävellyksiä. 

Sibelius muovasi suomalaisten kansallisidentiteettiä musiikillaan. Sibeliuksen menestys ikään kuin mursi jään ja näytti, että suomalainen musiikki voi nousta suureenkin suosioon maailmalla. Jean Sibeliuksen teokset koskettavat ihmisiä ympäri maailman. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että lukuisat musiikkituristit suuntaavat ensimmäisenä Sibelius-monumentille tai Ainolaan Tuusulan rantatielle. Sotavuosina Yhdysvalloissa julkaistiin jopa postimerkki, jossa oli Sibeliuksen kuva sekä teksti ”I need your help”, ‘Tarvitsen apuanne’. 

Teksti

Micaela Ikävalko, Joona Kotilainen, Tommi Tapiovaara, Markus Sundberg

Lähteet

http://www.ainola.fi/ http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius http://fi.wikipedia.org/wiki/Finlandia_(s%C3%A4velruno)

Kuvat

http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Images

MILLAINEN ON HYVÄ OPISKELIJA JA OPETTAJA?

Teimme MEDIA 4 - kurssilla kirjallisen haastattelun joukolle opiskelijoita ja opettajia.

Haastattelussa kysyimme, minkälainen on hyvä opiskelija, minkälainen on hyvä opettaja ja miten opetusmenetelmiä tulisi kehittää.

 

Millainen on hyvä opiskelija

Opiskelijoiden vastauksien perusteella hyvä opiskelija on rehellinen, aktiivinen, määrätietoinen sekä positiivinen. Hän on ahkera, tunnollinen, aktiivinen ja yhteistyöhaluinen. Hyvä opiskelija on myös halukas ja innokas opiskelemaan. Hän pohtii käsiteltäviä aiheita ja osaa kyseenalaistaa oppimaansa. Opiskelijan on myös tärkeää kantaa itse vastuun opiskelustaan. Hänen tulee olla tunnollinen, työlleen omistautuva ja osata järkevästi käyttää aikaa opiskeluunsa tekemällä työnsä parhaansa mukaan.

Opettajien vastauksien perusteella hyvä opiskelija on aktiivinen, haluaa oppia uutta, suhtautuu avoimesti erilaisiin työtapoihin sekä ymmärtää oman työnteon merkityksen. Hyvä opiskelija osaa yhdistää eri oppiaineissa ja koulun ulkopuolella oppimiaan asioita eikä ajattele oppiainekohtaisesti. Hyvä opiskelija suhtautuu opiskeluun ja oppimiseen innostuneen positiivisesti, tekee annetut tehtävät annettuna aikana eikä niele purematta annettua aineistoa. Hyvä opiskelija yrittää parhaansa eikä anna heti periksi ellei ymmärrä. Hän on kohtelias, huomioi kouluyhteisössä muut ihmiset eikä myöhästele. Hyvän opiskelijan pitää olla utelias tiedon suhteen, oma-aloitteinen ja itseohjautuva. Hän esittää kysymyksiä, haastaa opettajaa ja tuo esille uusia näkökulmia. Hyvästä opiskelijasta on iloa koko opiskelevalle yhteisölle.

Opettajien mukaan hyvälle opiskelijalle ei ole yksiselitteistä määritelmää, koska jokainen opiskelija on yksilö ja oppii ja toimii eri tavoilla. Hyvän opiskelijan tulee olla utelias, kriittinen, tiedonhaluinen sekä opiskeluihin vakavasti suhtautuva. Hän ymmärtää, että lukio-opiskelujen suorittaminen avaa hänelle koulutuspaikkoja tulevaisuutta varten ja antaa laajan yleissivistyksen, keskittyypä hän sitten mille alalle tahansa. Hyvällä opiskelijalla on aktiivinen suhde opiskeluunsa  ja hän asettaa itselleen sopivat tavoitteet, joita pystyy toteuttamaan. Aktiivinen lukio-opiskelija hyödyntää lukion valinnaisuutta itsensä ja itsetuntemuksensa kehittämiseksi sekä monipuolisen yleissivistyksen rakentamiseksi. Hyvän opiskelijan tulee ottaa itse vastuu opiskeluistaan, olla aktiivinen sekä miettiä omaa oppimistaan. Hän on kiinnostunut uusista asioista sekä on myönteinen uusille toimintatavoille. Hän ymmärtää, että lukio avaa ovet jatko-opiskeluihin, työelämään ja antaa sitä kautta mahdollisuudet hyvään elämään.

Millainen on hyvä opettaja

Opiskelijat kertovat, että hyvä opettaja ottaa kaikki opiskelijat huomioon, on auttavainen, tomera ja positiivinen. Opettajan tulee myös pitää luokkatyö kurinalaisena sekä malttaa, vaikka nämä eivät olisikaan taidoissaan toistensa kanssa samalla tasolla.

Opiskelijoiden mukaan hyvä opettaja on intohimoinen opetusta kohtaan, sillä opetus peilautuu opiskelijoihin ja heidän opiskeluintoonsa. Hyvä opettaja onnistuu herättämään opiskelijoissa kiinnostuksen, tekee parhaansa opiskelijoiden hyväksi ja onnistuu säilyttämään viihtyisän opiskeluympäristön.

Opettajat kertovat, että hyvä opettaja onnistuu välittämään opiskelijoilleen oman kiinnostuksensa oppiainetta kohtaan. Hyvän opettajan tulee olla avoin uusille työtavoille ja ymmärtää, että opiskelijat oppivat eri tavoilla. Hyvä opettaja pitää työstään ja suhtautuu opettamiseen ja opiskelijoihin innostuneen positiivisesti. Hänen tulee tehdä opiskelusta mielenkiintoista, pysyä ajan hermolla, käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä ja tukea opiskelijoita antamalla palautetta ja vaatimalla heitä yrittämään parhaansa, sillä hyvä opettaja huomaa opiskelijan.

Opettajien mukaan hyvän opettajan täytyy olla asiantunteva eli hallita opetettavat asiat, määrätietoinen, innostava ja joustava eli kehityskelpoinen. Opettajalla kuuluu olla aikaa oppilaille ja pyrkimystä edistää heidän opiskelutaitojaan. Hänen tehtävänä on kannustaa ja kuunnella opiskelijaa ja antaa heille jonkinlaisia eväitä tulevaisuutta varten. Hyvä opettaja ottaa huomioon opiskelijoiden lähtökohdat opiskeluun, ja hänellä on monipuolisia keinoja tukea erilaisten opiskelijoiden oppimista. Opettajan tulee vaatia opiskelijoilta aktiivista otetta opiskeluun ja luottaa opiskelijoiden kykyyn omaksua asioita. Hyvä opettaja myös ymmärtää erilaisista oppimistyyleistä tekemällä oppitunneista monipuolisia ja kiinnostavia, on kannustava ja ymmärtäväinen ja ottaa opiskelijat yksilöinä huomioon.

Miten opetusmenetelmiä voisi kehittää

Osa opiskelijoista toivoisi vähemmän ryhmä- ja nettitöitä ja osa toivoo nykytekniikan hyödyntämistä, mutta opiskelijoille pitäisi antaa aikaa sopeutua oppimaan uuden tekniikan avuin. Vastauksien mukaan useilla opettajilla on ongelmia opiskeluympäristön viihtyvyyden säilyttämisessä. Opiskelijoiden kuuluisi pystyä opiskelemaan rauhassa, mutta opiskeluun ei saisi syntyä pakonomaista tunnetta. Opetusmenetelmien pitäisi olla opiskelijoille mieluisia, sillä luokan viihtyvyys riippuu eniten opiskelijoiden omasta asennoitumisesta.

Opettajat kehittäisivät opetusmenetelmiä lisäämällä monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä, esim. ryhmätyön muodossa, joissa opiskelijat vastuutetaan käsittelemään tietoa itse. Tietotekniikan tuomat mahdollisuudet, erilaiset soveltavat kurssit, oppiainerajojen ylittävät oppimiskokemukset ja kurssiryhmien välinen yhteistyö tai jopa yhteistyö yläkoulun kanssa olisi opettajien mielestä kehitystä.

Opettajat haluisivat opetusmenetelmiin lisää konkreettisuutta, tutkimista ja pohdintaa. Opetussuunnitelmat ja yo-kokeet määrittelevät pitkälti, mitä opetetaan. On tärkeää kehittää opetuksen menetelmiä, jotka ovat vuorovaikutteisia ja jotka tekevät opiskelijasta aktiivisen toimijan. Lukiossa opiskelijoille tulisi avata eri alojen luonnetta ja tiedon muodostusta eri oppiaineille luonteenomaisilla työskentelyn tavoilla kuten valinnaiskursseilla. Verkon käyttö ja monipuoliset yhteisölliset työtavat sekä mediataidot ovat ajankohtaisia ja niitä olisi tärkeä kehittää, unohtamatta oikeinkirjoittamista omalla käsialalla.

Haastattelu ja teksti

Niklas Pennanen, Markus Tittonen

 

 

DOKUMENTTI "KRISTUKSELLE KAAPATUT" KAAPPAA MYÖS KATSOJAN

Televisioversio dokumentista Kristukselle kaapatut ilmestyi Yle tv2 ajankohtaisohjelmassa torstaina 19.2.2015 klo. 20.00 ja on nähtävissä Yle Areenassa 21.3.2015 asti. Dokumentin on ohjannut Kate S. Logan ja Silminnäkijän tuottajana on toiminut Hannele Valkeeniemi. Dokumentti avautuu oheisesta linkistä.

http://areena.yle.fi/tv/2449780

Dokumentti kertoo kristilliseen sisäoppilaitokseen lähetetyistä nuorista. Sisäoppilaitos sijaitsee Dominikaanisessa tasavallassa. Tuhansia teini-ikäisiä on lähetetty kristilliseen uudelleenkoulutukseen, esimerkiksi, jos vanhemmat eivät hyväksy lapsensa homouttaan. Nuoret itse suhtautuvat sisäoppilaitokseen erittäin kriittisesti. Jotkut nuorista tuntevat tulevansa hulluksi äärimmäisen ankarassa ja kontrolloidussa ympäristössä. Suurin osa nuorista odottaa täysi-ikäisyyden tuomaa vapautusta sisäoppilaitoksesta, mutta karu todellisuus paljastuu myöhemmin. 

Laitoksen uudelleen koulutus perustui äärimmilleen vietyyn kuriin, painostukseen ja fyysiseen pahoinpitelyyn, Sisäoppilaitos polkee myös lähes jokaista perusoikeutta, mm. yksilön vapautta, sananvapautta, uskonnonvapautta ja yksilön koskemattomuutta.

Lopulta dokumentin ohjaaja ei pysty seuraamaan nuorten ahdistusta sivusta. Hänestä tulee myös aktiivinen toimija. Ohjaaja palaa takaisin Yhdysvaltoihin ja ottaa yhteyttä laitokseen lähetetyn David-pojan läheiseen ystävään ja perhetuttuihin. Yhdessä he päättävät lähteä hakemaan Davidin pois sisäoppilaitoksesta keinolla millä hyvänsä. Rohkea ajatus jääkin yritykseksi, sillä heidät käännytetään laitoksen portilla saman tien takaisin kotiin. Tämän jälkeen Kate ja Davidin läheiset menettävät yhteydenpidon Davidiin. Lopulta kahden vuoden jälkeen David ottaa itse yhteyttä heihin palattuaan kotikaupunkiinsa ja kertoo tarinansa ja mietteitään sisäoppilaitosajaltaan.

Dokumentti oli hyvin ajatuksia herättävä ja kantaaottava. Näistä leireistä ei myöskään puhuta ja ne ovat lakien ulottumattomissa. Mieleenpainuvaa oli muun muassa se, että miten eri syistä nuorten vanhemmat ovat lähettäneet lapsensa sisäoppilaitokseen. Syitä miksi nuoria lähetettiin sisäoppilaitokseen, oli esimerkiksi vanhempien tuntemus siitä, että heidän lapsensa ei kuulu yhteiskuntaan homouden tai eri päihdekokeiluiden vuoksi.  Emme myöskään voineet ymmärtää, miten huonosti nuoria kohdeltiin leirillä. Esimerkiksi sääntörikkomuksista nuoret saatettiin laittaa eristykseen todella karuihin oloihin, joissa he saattoivat nukkua ilman peittoa kovalla lattialla. Samassa tilassa heitä myös pahoinpideltiin fyysisesti lyöden sekä potkien.

Vaikutuimme dokumentista niin paljon, että suosittelemme sitä jokaiselle katsottavaksi. Se oli erittäin hyvä ja mielenkiintoinen dokumentti kaikin puolin. Tuntuu aivan käsittämättömältä suomalaisesta näkökulmasta kuvitella itsemme elämään sisäoppilaitokseen, jossa oikeuksiamme poljettaisiin niin systemaattisesti. Mahtoivatkohan vanhemmat todella tietää, mihin lapsensa lähettivät? Miten vanhemmat voivat hylätä lapsensa siksi, että nuori on homoseksuaali? Ja jos lapsilla oli päihdeongelmia, auttaako kristillinen sisäoppilaitos korjaamaan päihdeongelmia?

Katsokaa tämä dokumentti ja varautukaa siihen, että maailmankuvanne saa uuden ulottuvuuden.

Teksti  Joona Kotilainen, Markus Sundberg

FALUN 2015 - MISSÄ MENESTYS?

Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2015 järjestettiin Ruotsin Falunissa helmikuussa. Suomi lähetti kisoihin 28 hengen joukkueen, joista ennakkoon vahvimpina mitalikandidaatteina pidettiin naishiihtäjiä sekä Sotshin olympiakisoista parisprinttikultaa tuonutta kaksikkoa Sami Jauhojärvi – Iivo Niskanen.

Kisoista ei kuitenkaan jäänyt käteen muuta kuin naisten 4x5 kilometrin viestijoukkueen tuoma pronssimitali sekä valtava määrä kysymyksiä. Vaikka Val Di Fiemmen kisoista kaksi vuotta aikaisemmin saatiin saaliksi niin ikään vain yksi pronssimitali, yksi mitali ja kolme nelossijaa on valtava pettymys vanhalle hiihtomahdille, etenkin rajanaapuri Norjan sekä kisaisäntä Ruotsin suorastaan kylpiessä mitaleissa. Norja oli mitalitaulukon ykkönen 20 mitalilla Ruotsin napatessa varsin näppärät 9 mitalia.

Pettymykset eivät jääneet vain hiihtoladuille, vaan Suomen mäkikotkat jatkoivat varjojen mailla jääden joukkuekilpailussakin avauskierrokselle. Vuosituhannen alun dominointi Janne Ahosen johdolla on jo jäänyt unholaan. Mikä on siis mennyt vikaan?

Sivustakatsojan on hankala keksiä yhtä syytä sille, miksi Suomen hiihtomenestys on kadonnut kokonaan näin lyhyessä ajassa. Voisi kuvitella, että 1990-luvun mitalisade olisi kannustanut lapsia ja nuoria harrastamaan hiihtolajeja ja tuottamaan tulevaisuuden lupauksia, jotka olisivat tällä hetkellä uransa huipulla. Näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Myös valmennus herättää spekulointia. Onko valmentamisen taso Norjassa ja Ruotsissa vain niin paljon parempi ja eikö Suomessa saada koottua järkevää harjoitteluohjelmaa? Liitot valittavat jatkuvasti sponsorirahan puutteesta, mutta on ymmärrettävää, että tällaisessa tilanteessa tukijoita on hankala löytää. Tällä hetkellä Suomea ei voida laskea hiihdon suurmaihin, ja jotta kyseiseen joukkoon päästään takaisin, on asioita saatava uudelle tolalle joka tasolla.

Seuraavat hiihdon MM-kisat järjestetään Lahdessa vuonna 2017. Kaksi vuotta on pitkä aika, mikä on niin hyvä että huonokin asia. Olympiavoittaja Sami Jauhojärvi on kisojen aikaan 35-vuotias eikä enää nykyvauhdissa, jos hän edes jatkaa uraansa Lahteen asti. Pronssimitalin saavuttaneesta naisten viestijoukkueestakin mukana on mitä luultavimmin vain puolet. Tällä hetkellä mahdollisia menestyjiä on vain vajaa kourallinen, hiihtosisarukset Kerttu ja Iivo Niskanen sekä yhdistetyssä lupaavasti esiintynyt Ilkka Herola. Toisaalta kahdessa vuodessa voi tapahtua positiivisia muutoksia niin valmennuksessa kuin urheilijoidenkin kohdalla.

Joka tapauksessa hiihtoväellä tulee totisesti kiire hoitaa asiat kuntoon, tai Lahden kotikisoista 2017 tulee kaikkien aikojen pannukakku.

Tommi Tapiovaara 12CK

SATUMAINEN TUNNELMA PORKKALAN WANHOJENTANSSEISSA 2015

Torstaina 12. helmikuuta satumainen tunnelma valtasi Porkkalan lukion, kun prinssit ja prinsessat täyttivät koulun salin ja hurmasivat vieraat sulavilla tanssiliikkeillään. Vihdoinkin, yli sata toisen vuosiluokan opiskelijaa pääsi nauttimaan lukioajan yhdestä kohokohdasta, wanhojentansseista.

Ohjelmaan kuului 12 tanssia, joihin kuului esimerkiksi Cicapo, Menuetti, Rivimasurkka ja Tango. tanssien opetuksesta vastasivat Kirsi Pajari, Outi Myllyveräjä sekä Ville Mäkelä. Tunnelmankohottajana esitettiin myös Jesper Luusuan ja Oona Mämmelän suunnittelema omatanssi, johon musiikin oli miksannut Dario Taddeo. Liikuntasali oli koristeltu kauttaaltaan valkoisilla, hopeisilla ja sinisillä ilmapallokimpuilla joiden loistokkuutta lisäsivät valot ja ja muut upeat koristukset.

Torstaina läheisille opetettiin Cicapo ja molempina päivinä ohjelmaan kuului tietysti myös hakuvalssi. Mukana ensimmäistä kertaa oli myös wanhojen tansseissa pidetty puhe, jonka kirjoittivat ja esittivät Kiia Rouhelo ja Thomas Lindroth. Musiikkia soitti Kirkkoharjun koulun orkesteri Satu Jämsän johdolla.

Torstaina illalla tanssijoiden aivan ensimmäistä tanssia pääsivät ikuistamaan perheenjäsenet ja muut läheiset, jotka olivat tulleet läheltä ja kaukaa katsomaan meitä yhtenä nuoruutemme tärkeimmistä päivistä. Tanssien alkaessa seitsemältä illalla olimme kaikki valmiina pyörähtelemään, sillä olimme olleet koululla jo kolme tuntia aikaisemmin pukemassa mekkojamme sekä poseeraamassa kuvia varten.



Lilian Timonen ja Odera Ikegwuonu

Tytöille todellinen koetus tuli kuitenkin

tanssien jälkeen torstaina, kun oli aika

 mennä nukkumaan juhlakampauksen kanssa.

Perjantaina tanssittaisiin vielä kolmet tanssit,

ja kampauksen tuli kestää kaikkien tanssien ajan.

Aamulla herätessä pystyi tuntemaan

huonosti nukutun yön jäljet,

mutta ajatukset vei muualle innostus

jäljellä olevien tanssien johdosta.



Blogijutun toinen kirjoittaja Miia Mattila.

Perjantaina tansseja tulivat katsomaan koululaiset, ala-astelaisista lukiolaisiin. Kaikki jännitys tuntui olevan poissa. Tanssiminen oli niin hauskaa, ettei melkein pystynyt lopettamaan hymyilemistä! Tanssien jälkeen suuntasivat kaikki juhlalounaalle Majvikiin, jossa podittiin yhdessä tanssien jälkeisiä tunnelmia. 

Tanssiaisten juontajina toimivat Riikka Rasi ja Janne Kuusela.

Voi tosiaankin myöntää wanhojentanssien olleen hauskin lukiokokemukseni tähän saakka! Tunnelma tansseissa, kuten harjoituksissakin oli koko ajan mahtava ja peittosi myös esityksien luoman hermostuneisuuden ja jännityksen.Tanssit jättivät, hauskojen muistojen lisäksi, jälkeensä mukavan yhtenäisyyden tunteen, jonka saattelemana on hauskaa jatkaa lukiourakkaa näiden opiskelijatovereiden kanssa!

Minä, Emily Stevens, vaaleanvihreässä mekossani, olin yksi näistä prinsessoista. Astellessani saliin, vieraiden katseiden alla, orkesterin kauniisti soittaessa, pystyin tuntemaan jännityksen kutisevan vatsani pohjassa. En voinut uskoa, että kuukausien valmistelun jälkeen, tanssien hetki oli viimenkin koittanut. Siinä seisoin, mekko päälläni, meikit naamalla, sekä tanssit harjoiteltuna. Enää jäljellä oli tansseista nauttiminen! 

 

Tanssiaisten suuri yksinäinen oli Robert Kuivalainen, joka ilman paria vei tanssiosuutensa tyylikkäästi läpi.Tanssiaisten jälkeen kuvan prinsessa Ida Fossellkin saattoi vihdoin levähtää. Lasikenkä oli yhä tallella ja prinssikin jo valittuna ennen suurta juhlaa. Juhlat olivat ikimuistoiset!

Teksti Miia Mattila ja Emily Stevens
Kuvat Miia Mattila ja Emily Stevens

PORKKALAN LUKION PENKINPAINAJAISET 2015

Porkkalan lukion abiturienttien penkkaririehaa vietettiin torstaina        12. helmikuuta Porkkalan lukion auditoriossa. Ohjelmassa oli erilaisia kilpailuja oppilaiden sekä opettajien kesken. Juontajina showssa toimivat Tommi Tapiovaara, Kalle Karlsson ja Henri Vähäranta. Musiikista ja äänitehosteista vastasi Dario Taddeo. Esityksessä opettajille jaettiin hupaisia jäähyväislahjoja. Shown loppupuolella opettajille sekä yleisölle näytettiin oppilaiden tekemä abivideo, jossa oli jokaisen oppilaan kuvia, ikään kuin he olisivat olleet vankilassa. Videossa oli myös erilaisia tilanteita oppitunneilta.  

Tämän jälkeen innokkaat abiturientit suuntasivat penkkarirekoilla kohti kotikunnan ala-asteita, joiden pihoilla riehakkaat tenavat hyppelivät karkkien perässä. Kuvien sekä abiturienttien jälkipuintien perusteella kaikilla oli oikein hauskaa!

 

Kuva-arvoitus: kuka heistä on rehtori?

Opettajat saivat abeilta lahjaksi mm.  turvaliivit, pipon ja kukkia.

Alakoululaiset pyydystävät pipoihinsa abien karkkeja kuin perhosia haaviin.

Rekka-ajo ympäri Kirkkonummea oli kylmää mutta mieluisaa kyytiä.

Länsisatamassa riitti ruuhkaa ennen laivaan pääsyä.

Seuraavana päivänä abit suuntasivat matkansa Helsingin Länsisatamaan, josta oli abiristeily kohti Tallinnaa. Laiva oli täynnä riehakkaita abiturientteja ympäri Suomea. Abiturientteja viihdyttivät laivalla hittiartistit Aste, Tippa-T sekä Kevin Tandu. Ilta sujui ilman dramatiikkaa iloisen  maltillisissa tunnelmissa.

Teksti Tommi Tapiovaara, Joona Kotilainen ja Markus Sundberg
Kuvat Tommi Tapiovaara