Syventävän opo-kurssin ryhmä Masalasta lähti tutustumaan kuntatöihin Kirkkonummen kunnantalolle. Henkilöstön kehittämispäällikkö Anu Karkinen vastaanotti meidät kunnantalon aulassa ja vei kokoushuoneeseen, jossa meille kerrottiin kunnan toimintatavoista.
Koska Kirkkonummi on kaksikielinen kunta, on ihmisillä oikeus toimia omalla äidinkielellään eli ruotsilla ja suomella. Kirkkonummen kunnalla on neljän hengen käännösyksikkö, joka palvelee kunnan kaikkia yksiköitä. Tästä työstä meille kertoi kunnan johtava kielenkääntäjä Antti Kangasmäki. Tekstejä käännetään noin 90 % suomesta ruotsiksi ja 10 % ruotsista suomeksi. Käännettäviä tekstejä voivat olla esim. kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat. Kielenkääntäjien ominaisuuksia ovat nopeus, tarkkuus ja stressinsietokyky.
Työvälineet käännöstöissä ovat sähköisiä.
Koko Suomessa kunta-alalla työskentelee vain n. 60 kielenkääntäjää.
Opetusalan töistä meille kertoi pääluottamusmies Sari Manninen, jolla on itsellään aineenopettajatausta. Hän kertoi luokanopettajan, lastentarhanopettajan ja aineenopettajan koulutuksen eroista valaisevin esimerkein. Meille jäi myös mieleen, että opettajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi menestynyt koulussa itse täydellisesti. Opettajaksi voi päätyä myös, vaikka olisi opiskellut yliopistossa ensin jotakin muuta ainetta kuin opettajaopintoja.
Kirkkonummen kunnassa työskentelee 2450 työntekijää, joista n. 130 esimiestehtävissä. Ammatteja kunnassa ovat mm. lastenhoitajat, opettajat ja sairaanhoitajat. Työntekijöistä suomea puhuu 86,37 % ja ruotsia 12,37 % ja loput muita kieliä. Kokonaispalkka kuntatyössä vaihtelee 2600–6800€ välillä. Parhaiten palkattuja ovat lääkärit.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio kertoi omasta työstään, johon kuuluvat kaikenlaiset edustustehtävät, puheiden pitäminen ja päätöksen teko kunnan asioista. Kunnanjohtajan työajat ovat hyvin poikkeavat,ja mitä korkeammalla hierarkiassa on, sitä enemmän vapauksia on omiin työaikoihin ja toimintatapoihin. Nykypäivänä kunnanjohtajankin on otettava huomioon media. Aarnio pyrkii esiintymään mediassa mahdollisimman vähän. Hän toi myös esiin sen, että kuntatyötä tekevät korkeasti koulutetut ihmiset, ja hänestä tuntuu, ettei tätä aina tajuta.
Koska Kirkkonummi on kaksikielinen kunta, on ihmisillä oikeus toimia omalla äidinkielellään eli ruotsilla ja suomella. Kirkkonummen kunnalla on neljän hengen käännösyksikkö, joka palvelee kunnan kaikkia yksiköitä. Tästä työstä meille kertoi kunnan johtava kielenkääntäjä Antti Kangasmäki. Tekstejä käännetään noin 90 % suomesta ruotsiksi ja 10 % ruotsista suomeksi. Käännettäviä tekstejä voivat olla esim. kunnanhallituksen, kunnanvaltuuston ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat. Kielenkääntäjien ominaisuuksia ovat nopeus, tarkkuus ja stressinsietokyky.
Työvälineet käännöstöissä ovat sähköisiä.
Koko Suomessa kunta-alalla työskentelee vain n. 60 kielenkääntäjää.
Ylihoitaja Leila Forsman oli koonnut meille listauksen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisista. Näitä ovat mm. sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat, terveydenhoitajat, ravitsemusterapeutti, hammaslääkärit, psykologit, toimintaterapeutit, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja farmaseutit. Hän myös korosti, että tällä alalla tulevaisuudessakin on paljon tarvetta uusille työntekijöille.
Opetusalan töistä meille kertoi pääluottamusmies Sari Manninen, jolla on itsellään aineenopettajatausta. Hän kertoi luokanopettajan, lastentarhanopettajan ja aineenopettajan koulutuksen eroista valaisevin esimerkein. Meille jäi myös mieleen, että opettajaksi voi päätyä, vaikka ei olisi menestynyt koulussa itse täydellisesti. Opettajaksi voi päätyä myös, vaikka olisi opiskellut yliopistossa ensin jotakin muuta ainetta kuin opettajaopintoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti